Ostitko tilalta?

Lehtikaalien joukkoon on ilmiselvästi piilotettu aarre. Aarteen näyttäjä
näyttäytyi osta tilalta -päivään nähden dagen efter, joten emme pystyneet
tätä mielenkiintoista tietoa hyödyntämään markkinoinnissa. Tosin ei ole
varmuutta, tuoko aarre juurten tuntumassa makua vai sivumakua.

Viikonloppu vietettiin osta tilalta -päivän merkeissä. Meille tämä tietysti oli myy tilalta -päivä. Oli ihan mukava välillä pystyttää vihannestiski kotiin kylmiön eteen sen sijaan, että pakkaa sen ensin pakettiautoon ja sitten purkaa ja taas pakkaa ja purkaa. Lihapakastimen siirtely on sentään helppoa. Ei ole siis torikauppiaan rutiineja ja ammattitaitoa ehtinyt kertymään.

Perjantai-iltana tuli hetken mielijohteesta leivottua
kurpitsapiirakka, joka laitettiin tarjolle osta tilalta -kahvioon.
Ajatus oli syödä yli jääneet itse saunasta tultua. Iloisesti
yllättäneen asiakasmäärän ansiosta tuumasta
toimeen ei kuitenkaan päästy, tai siis toimi vaihtui uuden
piirakan leipomiseksi seuraavana päivänä. Tämä ei
varsinaisesti ollut ongelma. Raaka-aine ei ole loppumassa.

Viime vuonna tilaisuus oli aika rauhallinen ja nytkin oli suunniteltuna, mitä kerkeää tekemään samalla, kun päivystää asiakkaita. Suunnitelma meni mönkään. Paikalliset tiedotusvälineet olivat ottaneet tosissaan tapahtuman levittäytymisen pitkin maakuntaa. Maakuntalehden perjantainen numero oli poiminut netin osta tilalta -sivulta alueen kohteet ja niiden esittelyt.

Tästä esittelystä muutaman päivän reissussa ollut isäntä luki, että meillä on päivän kunniaksi tavattavissa luomulehmä ja leikkuupuimuri. Emäntä vain oli alkusointuja keksiessään unohtanut, että talon puimurin puolikas odotteli poutaa naapurikylällä. Sääennuste sentään oli tarkistettu, että puimassa ei olla.

Lehden lisäksi asiasta intoutui maakuntaradio. Perjantai-iltapäivällä emännälle soitettiin ja kysyttiin, voiko tilalle tulla meitä jututtamaan saman illan osta tilalta -aiheiseen lähetyksen pätkään. Aina valmiina, vaikkemme koskaan partiossa ole olleetkaan. Isäntä tunnusti tämän puimurin matkoilla olon radioaalloilla, joten koneen kotiutuksen perään kyselijöitä oli seuraavana päivänä useampia. Emännän ja isännän kanssa samalta vuosikymmeneltä oleva vanha puimuri oli onneksi jätetty taloon silloin, kun nykyään aktiivipalveluksessa oleva puolikas ostettiin. Varalle jättämisessä oli kyllä ajateltu esim. viipyviä varaosia tai yhtäaikaista käyttötarvetta toisen puoliskon omistajan kanssa. Nyt se tarve oli kuitenkin markkinointilupausten lunastaminen ja tulihan sillä hyvä mieli muutamalle noin metrin mittaiselle. Luvatun (tämäkin lupaus piti) sateen vuoksi puimuri tosin jätettiin ajamatta hallista pihalle, jotta sen katselu olisi miellyttävää myös sille huoltajalle, joka ei halua kiivetä hyttiin.

Näillä eväillä osta tilalta -väkeä ilmaantuikin sitten selvästi edellisvuotista enemmän ja suunnitellut oheistoiminnat siirtyivät suunniteltua myöhemmäksi. Kahviota varten edellisenä päivänä leivotuille pullille kaivettiin jatkoa pakastimesta ja kasvimaalle körötettiin useamman kerran hakemaan lisää myytävää. Varastoonkin oli haettu tuotteita aika varovasti. Päivän mittaan oli kiva myös kuulla, että moni oli joko käynyt jollain toisellakin tilalla tai oli menossa. Eivät menneet hukkaan tilallisten vaivannäkö eivätkä ne paikallisten medioitten ponnistelut seudun eläväisyyden eteen. Samoissa merkeissä varmaan tavataan ensi vuonna. Sitä ennen tietysti jossain muissa merkeissä tai ilman merkkejä. Tattari saatiin tänään puitua loppuun, joten nyt on tämän vuosituhannen Sampokin kotiutettu sen nelisenkymmentä vuotta vanhan Claysonin kaveriksi.

Tattarin nielijä työssään.