Tasaisen talvista

Tähän on talvipuuhissa tultu. Vuosimallin 2021 verokuittien sisältämä informaatio saatiin verottajan ymmärtämään muotoon. Elämä kuitenkin jatkuu ja uuden kokoelman keruu on aloitettava. Emäntä valitsi tämän pirteän vihreän mapin ja askarteli siihen kahta iloisen väristä tussia käyttäen informatiivisen etiketin selkään. Isäntä ei löytänyt toista samanväristä mappia ja halusi vaihtaa johonkin varastossa kaksin kappalein esiintyvään väriin. Hänen kykynsä eivät kuulemma riitä tunnistamaan saman vuoden mappeja, jos ne ovat eri värisiä. Oli se ne kuitit siirtänyt, muttei tuota etikettiä. 

Sataa lunta. Lehmät kulkevat jonossa hallista ulos tai sisään. Rouskuttavat heinää. Väistävät kuivitustraktoria. Rouskuttavat lisää. Nostavat häntäänsä tunnetuin seurauksin. Rouskuttavat vieläkin  lisää. Aurataan lunta. Aurataan uudestaan lunta. Ja vielä senkin jälkeen. Emännän opiskeluaikana

Ukki syrjäyttämässä uutta lunta topografialtaan vaihtelevassa
ympäristössä. Autoilevilla lihan tai vihannesten ostajilla on
edellytykset selvitä ostosreissustaan jumittumatta. Toki
suksillakin pääsee. Vallitsevassa lämpötilassa tuotteitten
elintarviketurvallinen kuljetuskin onnistuu, vaikka kotimatka
ei ihan olympiavauhtia taittuisi.

järjestettiin tilaisuuksia, joissa isänmaan toivot yhdessä laulelivat. Osa nuotin kohdalta, osa sen vierestä, mutta samaa kappaletta ja yhtä aikaa, koska se oli kivaa. Vallinnut sää toi mieleen tilaisuuksissa käytetyn laulukirjan erään kappaleen. Siinä Sonja lapioi lunta Siperian laajalla lakeudella. Hänellä oli kuitenkin "hiton huono tuuri, kun länsituuli uutta lunta toi". Täkäläisellä topografialla ei voi puhua lakeuksista, Sonjaakaan ei talossa ole, lapion tilalla on Valtra ja tuulen suunta jonkin verran vaihtelee. Kokemuksissa on kuitenkin yhteneväisyyttä, sillä sen Valtran sai auraamasta päästyä jättää lämmitysjohdon päähän, että taas pääsi auraamaan sitä uutta lunta.

Talvella kerkeää paremmin tätä huvia. Se joka ei
esittänyt ideoita värien ja kuvioiden suhteen sai
 tyytyä harmaaseen. Isännän suosikkikuosi on
tosin harmaanakin rakkaudella neulottu.
Kuvasta voi päätellä, että joku esitti.

Aika rauhallista on siis ollut. Lehmä- ja paperihommia. Ei jännittäviä sonnijahteja tai konerikkoja, eikä edes yleisötapahtumia. Emäntä kävi tammikuussa kerran Lahden rekossa ja ensi viikolla aktivoidutaan taas etelän matkailuun eli Helsingin ja Vantaan rekoihin. Toivottavasti asiakkaatkin aktivoituvat - siis ostoksiin. Etelään lähteneiltä voi siltä viikolta jäädä luminen torikäynti väliin. Pakastimet ja lihakylmiö on juuri täytetty, joten lihan suhteen on, mistä valita. Juuresten puolella sortit vähenevät, mutta uudet siemenet on jo katsottu.

Vaalivinkkejä

Tämän kohdan kasvilajia ei Horatius maininnut äänten kalastelumateriaalina, mutta satoa saadessa tuote saattaisi sopia äänestäjien voiteluun. Elintarvikkeeksi sopivat rypsin 00-lajikkeet (glukosinolaatit ja erukahappo jalostettu pois) tulivat vasta parituhatta vuotta Horatiuksen jälkeen.  Peuran ja kauriin sorkilla talvehtiva rypsi on löydetty lumen alta ja syöty pois todennäköisesti kasvupistettä myöten. Syökää ihmiset enemmän peuraa (ja valkoposkihanhia), niin säilyy rypsikin viljelyvaihtoehtona laajemmalla alueella. Esim. Urjalan tienoilla öljykasvien kylväminen on loppunut, koska sorkkaseurueet löytävät ne ennen leikkuupuimuria. 

Vaalit häämöttävät. Emäntä ja isäntä kävivät juuri merkkailemassa 80-luvulla kyläkoulussa oppimansa mallisia numeroita äänestyslippuihin. Toivottavasti isännänkin versiosta saa selvää. Ehdolla täällä ei edelleenkään olla, mutta siitä huolimatta tai ehkä juuri sen takia, tarjotaan kaikille ehdokkaille käytössä koeteltu viime hetken vinkki vaalityöhön. 

Loppukesän vaaleihin olisi tarjota vaihtoehdoksi myös
tuore härkäpapu. Tietysti tilanteen ennakoiva talvivaalien
ehdokas syksyllä kiehauttaa pakastimen täyteen
tuoreita papuja, jos arvelee niiden olevan äänekkäämpiä.

Menisiköhän tällä määrällä jo läpi?

Vaalityötä tehtiin jo muinaisessa Roomassa. Tätä lausetta ei laitettu alkuun, koska lukion äidinkielen tunnilla suositeltiin, ettei ainetta aloiteta sanoilla "Muinaiset roomalaiset". Syy oli kai se, että muinaisilla roomalaisilla alkavia tekstejä oli maailmassa jo runsaasti ja tällä sanaparilla ei mitenkään olisi pystynyt erottumaan. Soveltuvuudesta blogiteksteihin ei 90-luvulla mainittu mitään, mutta oletetaan, että ohje pätee niihinkin. Roomalaiset saavat siis tyytyä paikkaansa toisessa kappaleessa. 

Joitakin vuosia sitten emäntä osui myymälään, jossa myytiin punalappuisia kirjoja. Ei mikään ainutlaatuinen tapahtuma, sillä näin käy varmaan joka vuosi, todennäköisesti useita kertojakin. Elintarvikkeissa punainen lappu viittaa yleensä parasta ennen -päivän läheisyyteen tai ohittumiseen, mutta kirjoissa kai siihen, että teoksen menekki on yliarvioitu. Käsiin osuneessa punalappuisessa päiväys ei todellakaan ollut mennyt, vaan tekstit kuuluivat 30- ja 40-lukujen (eKr.) valioihin - Horatiuksen satiireja. Emännän asiantuntemus antiikin Rooman suhteen on tunnollisen Asterixin luvun seurauksena tietenkin laaja. Siitä huolimatta tähän painokseen lisätty 2000-luvun Suomessa laadittu taustatieto-osa, oli oleellinen mielenkiintoisuuden lisä.

Vaalityö kuuluu satiirin nimeltä "Kaikki ihmiset ovat mielettömiä" aiheisiin. Selitysosassa tämä kohta on otsikoitu "ahneus ja kohtuus". Joissain tapauksissa varmaan valitettavan sopivia otsikoita vaalimaailmassa. Satiirin mainitaan mm. varakas Servius Oppidius, joka murehtii perinnönjakoaan. Huoli on se, että jompikumpi hänen pojistaan alkaisi tavoitella julkista virkaa ediilinä ja käyttäisi varoja äänten kalasteluun. Tässä tullaan siihen alussa mainittuun koeteltuun vaalityövinkkiin ja liiketoimintamahdollisuuksiin, joita muinaisen Rooman mallinen äänten haaliminen toisi eräälle huljalalaiselle maatilalle. Mainittu Oppidius nimittäin piti viranhaun pahimpana menoeränä kikhernekeiton, härkäpapujen ja lupiinien tarjoamista äänestäjille. Kikherneitä emännällä oli joskus vuosia sitten muutamia kappaleita, mutta sattui olemaan kylmä kesä. Niillä ei siis vaaleja voiteta. Härkäpapua kyllä löytyisi isommankin äänestäjäjoukon täyttämiseksi, vaikka joka päivä ennen vaaleja. Ehdokkaat voivat pyytää tarjouksia. Reseptit saa demokratian tukemiseksi kaupan päälle samaan hintaan.

Joululomaa

Joululomaa on vietetty mm. tässä kyyttölaidunten reunustamassa bioenergiaan panostavassa laskettelukeskuksessa. Hiihtohissi (tässä kohtaa vasemmalla) toimii huopatossua toisen eteen -menetelmällä. Alamäki (oikealla) taittuu pulkkaa pyllyn alle -menetelmällä, mutta painovoiman avulla ihan niin kuin kaupallisemmissakin laitoksissa. Emäntä on lapsena laskenut naveton vintin siltaa alas

Alun kolmatta viikkoa on vietetty joululomaa. Sen huomaa parhaiten siitä, että koululaiset ovat kotona. Sosiaali- ja terveysministeriö hiukan pelotteli että loman tuntu voisi jatkuakin. Tämän hetken tiedoilla  polkupyörän ketjua ruvetaan kuitenkin taas aamuisin pyörittelemään pitkin opintietä, ja kotona pärjätään vähemmällä perunanpesulla.

Ukki askarteli nurkkaan uuden hyllyn, kun sille ensin
raivaantui tila. 

Lomapuuhasteluna on muun muassa siivottu verstasta ja vanhaa verstasta. Marttojen joulusiivousohjehan kuului, että komero siivotaan, jos joulu aiotaan viettää komerossa. Nyt on joulu kuitenkin ohi, joten joulunviettopaikan ja ohjeen noudattamisen ei pitäisi estää verstaan järjestymistä. 

Kohteessa on nurkkia, joiden sisältöön isäntä arveli perehtyneensä viimeksi poikamiehenä. Sen jälkeen on ilmeisesti ollut tärkeämpää tekemistä. Jostain loukosta löytyi talossa kuulemma jo useita vuosia olleita työkaluja, joiden käyttämiseen ei ollut sopivaa konetta. Silloin vuosia sitten sellaisen hankkimiseksi olisi pitänyt kai lähteä kaupunkiin tramppaamaan työkalualan liikkeissä. Koska tänä päivänä elämme nykyaikaa, sopiva aparaatti tilattiin netistä. 

Prikka- ja mutteriosastolla selviää, että sulatejuusto-,
voimariini- ja rahkapurkkeja jemmataan muuhunkin
kuin pakasterasioiksi. Kermaviilipurkkien kohtalo
taas on avoimien ovien päivien
viljelykasvinäyttelyssä.

Herää tietysti kysymys, kuinka välttämättömiä nämä työkalut ovat, jos ne jo vuosia ovat joutaneet vartoilemaan käyttövoimaa. Välttämätön-kategorian lisäksi on tietysti olemassa myös hyvä olemassa -kategoria, jolla varmaan merkittävä osa eri syistä nurkkiin haalituista/jätetyistä tarvikkeista perustelee läsnäoloaan. Se kai näidenkin hankkimisen taustasyynä on ollut. Konmaritus ei kyllä ole emännänkään heiniä, joten hyvä olemassa -kategorian esineet eivät onneksi aiheuta henkisiä vaikeuksia. Emäntäkin inspiroitui siivoamisesta sen verran, että järjesti muutaman vaatekorin. Inspiraatiota oli kuitenkin sen verran rajallisesti tarjolla, että matonkuteeksi tuomittujen yksilöitten (liian mukavaksi kuluneitten puseroitten) kiikuttaminen vanhaan navettaan odottamaan leikkuuta - vuonna X - delegoitui isännälle. Vuoden X etäisyys nykyhetkestä on toistaiseksi epäselvä.

 

Karhu nukkuu, karhu nukkuu talvipesässänsä... Nukkumisesta ei ehkä voi puhua tämän nallukan kohdalla, mutta MF 35 viettää tämän vuodenajan hiljaiseloa vanhalla verstaalla. ...Ei ole vaaraa (mutta turvaohjaamo kyllä puuttuu) kellään, näin sitä leikitellään... Ja yritetään siivota näitä talvipesän nurkkia. Traktori herätellään talviunilta viimeistään silloin, kun siemenperunoita pitää saada itämään tähän samaan kohtaan.