torstai 25. tammikuuta 2018

Mutkia matkassa

Havainnekuva puron nykymuodosta. Kuvan siniset mutkat ovat käyttöön palanneitaa mutkia, suorat 1980-luvun lopun kaivauksia ja hailakamman sinisen alueet tulvan aikaan veden alle jääviä alueita.
Kaivinkone lähti purotyömaalta tunti sitten eli viime hetkellä. Rotkon reunat alkoivat käydä sateen ja sulamisen myötä niin liukkaiksi, että kone pääsi ylös vain kauhan avulla vipuamalla. Edellisyön sade ja sulaminen alkoi myös nostaa veden pintaa niin, että patojen kestävyyttä tulee heti koeponnistettua. Patojen tekoon käytettiin siis brutaalisti kaivinkonetta. Viisivuotias tiedusteli homman luonteen ymmärrettyään, miksei haeta majavia töihin. Ei nyt muistunut mieleen yhtään keikkatöitä tekevää majavaa. Lisäksi niillä on taipumusta tehdä patonsa ja nostaa veden pintaa siellä, missä se ei ole toivottua.
Runkoja on kaatunut ja osin kaadettu uoman laidalle. Tässä kohtaa
hämärähommina, mutta tähän vuodenaikaan päivät jäävät kovin
lyhkäisiksi, jos niitä karttaa. Paikoin runkoja on kiilattu
paikalleen niin, että ne toimivat eroosionsuojana. Osasta toivottavasti
tulee uppotukkeja, jotka aikaan saavat virtaukseen sopivia
pyörteitä tai pieniä suvantoja kalojen suoja- ja kutupaikoiksi.

Loput työt eli paikkojen siistiminen jäi talonväen heiniksi. Kaivinkone oli paikalla ja maatakin liikkui SYKEn projektin  laskuun. Tarvittavia maakasoja oli kipattu enimmäkseen tiiviiksi tallotun lumen päälle, joten ne on kohtuullisen helppoa kauhoa pois. Pehmeän lumen kohdallakin valitettavasti kuitenkin joku oli. Viimeisen siistivän silauksen tekee läpitunkeva kasvillisuus aikanaan. Alkukeväästä ympäristö voi olla vielä paikoin aika karun näköinen, mutta eiköhän luonto kärsivälliselle hoida hommansa.

Lehmien kulkureitit ainakin jonkin verran muuttuvat. Kaivettu uoma oli syönyt itsensä syvälle pehmeään pohjaan. Kovemman aineksen tultua vastaan eroosio oli alkanut leventää uomaa, jolloin se oli käynyt matalaksi. Matalasta uomasta eläimet ja isosaappaiset ihmiset kulkivat yli, mistä vain aiheelliselta tuntui, mikä toisissa kohdin kiihdytti eroosiota. Nyt uoma on syvempi ja kulku yritetään keskittää muutamaan tarkoituksella matalaksi jätettyyn kahlaamoon. Emännän saappaan varsilla voi niissäkin kulku tehdä tiukkaa.
Osan padoista on tarkoitus pitää vesi takanaan koko ajan. Osa taas - kuten tämä toiseksi ylimmäinen pato tässä kuvassa - on tulvan aikaan pohjapato. Se on pinnalta kivetty ajoittaista virtausta kestämään. Ylin pato häämöttää takana ja ensimmäinen käyttöön palannut mutka vasemmalla. Vesi on sateen ja kaivamisen jäljiltä aika sameaa.

torstai 18. tammikuuta 2018

Turvallista matkaa ja vähän muutakin

Papusäkkejä kaveriensa kuormaliinojen seurassa. Matka Pohjanmaalle alkoi tästä.
Toissanumerossa paketoidut pavut lähtivät Pohjanmaan matkalle vajaa viikko sitten. Sikäläisten lehmien puolesta ei kai vielä ollut kiire, mutta paikallinen autoilija oli niitten sikäläisten lehmien isännältä jo jokuseen kertaan tiedustellut, koska pavut haettaisiin. Hänellä kun oli lasti tiedossa sieltä Hollolaan. "Vie mennessäs, tuo tullessas. Älä koskaan kulje tyhjin autoin." Sanoi logistiikkainsinööri vanhaa kansaa mukaillen. Nykyaikainen aktiivisuusrannekkeen kanniskelija saattaa kyllä ajatella toisin. Pelkistä hyötysiirtymisistä kertyvät aktiivisuusprosentit saattavat vallitsevalla elintasolla jäädä monella aika vähäisiksi.

Kosteikkokonsultti vaatimusten mukaisesti varustautuneena
kypäsrässä ja huomioasussa..
Perinnebiotoopissa talven hiljaiselo katkeaa tänään. Ei siellä nyt ihan umpihiljaista ole ollut, kun lumia on käyty tiivistämässä tämän hiljaiselon katkeamisen valmistelun merkeissä. Tallomisella on haluttu varmistaa maan jäätyminen niin, että alueella liikehtiminen ei jättäisi ylimääräisiä jälkiä. Alueen tulvaniittyluonne yritetään palauttaa patoamalla oikaistua puroa niin, että vesi palaisi vielä jäljellä oleviin vanhoihin mutkiinsa. Operaatio vaatii kaivuria ja hiukan maansiirtoa ja siksi maan on parasta kantaa. Näitten konkreettisten tekijöiden lisäksi vaaditaan suunnittelua, urakkasopimusta, kosteikkokonsulttia ja ties mitä. Toteuttajana on Suomen ympäristökeskus. SYKEn ja urakoitsijan välinen sopimus näytti työllistävän ainakin keskuksen lakimiehiä. Niin monikymmensivuinen se oli ennenkuin paperia edes nähtiin. Sopimista vaati muun muassa se, onko kaivinkoneen kuljettajalla oltava kypärä päässään, kun hän poistuu koneestaan. Työmaa-alueellahan ollaan. Isännän kanssa meillä sentään on mahdollisuus käydä paikan päällä, kun on kuorma-autonkuljettajan ammattipätevyyskursseilla tullut istuttua työturva-nimisessä kurssipäivässä. Kypärä ja huomioliivi vaaditaan. Laittaisiko pyöräily- vai metsurikypärän?

perjantai 12. tammikuuta 2018

Ajantasalla

Loppuvuodesta posti syytää valikoiman erilaisilla kaupallisilla logoilla varustettuja kalentereita. Niistä sitten valitaan sopivia ja mieleisiä eri käyttötarkoituksiin. Jääkaapin oveen pääsee versio, jossa on isot ruudut päivien kohdalla, nimipäivät ja kuun vaiheet sekä mielellään karhea painomateriaali, johon on hyvä tehdä merkintöjä niihin isoihin ruutuihin. Reko- ja muu lihareissu muistiinpanoja varten riittää taas pienempiruutuinen, jossa taas saa mielellään olla muistiinpanotilaa ruutujen vieressä. Lehmätkin saavat omansa navetan havaintoja varten. Merkinnät kyllä tehdään ihmisvoimin. Loput ajanmittausvälineet ovat sitten jaossa vapaavalintaisin ja ehkä vähän vähemmän käytännönläheisin perustein.
Näkymä jääkaapin ovesta noin metrin korkeudelta, "virallisen"
kalenterin alapuolelta. Ilmestymispäivä painettu punaisella nuolen
osoittamaan kohtaan.

Reilun metrin mittainen kaveri iski joulukuussa silmänsä Koneviesti-lehden mukana tulleeseen ajastaikaan. Myönteistä huomiota herätti kai ensisijaisesti kuvitus. Kalenterin lähettänyt aviisi kilpaileekin herran lehtimaussa kärkitilasta A.Ankan kanssa. Päivien kohdalle merkittyihin tietoihin kuului, kuten lehtien kalentereissa usein on, kyseisen julkaisun ilmestymispäivät. Motivaatio kalenteritieteeseen perehtymiseen nousi aivan uudelle tasolle merkinnän tarkoituksen selvittyä tälle toistaiseksi vielä lukutaidottomalle aikansa seuraajalle. Seuraavan Koneviestin tuloa nimittäin ajoittain tiedustellaan. Ilmestymisväli on kuitenkin selvästi hankalammin hahmotettava kuin tuon kertaviikkoisen ("yksi päivä seuraavan kerhokerran jälkeen") kilpailijan. Nyt ajan arvoitusten osittain ratkettua joulun pyhinä ja välipäivinä aina silloin tällöin kuulimme tiedotuksen, että tammikuun 11. päivä tulee Koneviesti. Eilen aamulla hieman unenpöpperöinen pyjamapoika ilmestyikin keittiöön pian kuuden jälkeen ja kertoi, että tänään tulee Koneviesti. Sen jälkeen tiedusteltiin puuron valmiusastetta ja lopulta toivotettiin äidille huomenta.

sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Pakettipapuja

Härkäpapua suurkuluttajille. Säkit lastausvalmiina lähdösä luomulypsykarjanrehuksi Pohjanmaalle. Pakkauskoko on myymiimme "pienkuluttajien" pusseihin verrattuna noin tuhatkertainen, vaikka suurkuluttajat itse ovat vain noin kymmenen kertaa suurempia. Tyyppikäyttäjän massa on reilu 600 kg ja lempisana möö.  
Joulu alkaa näin loppiaisen jälkeen olla aika vähissä. Tällä viikolla kuitenkin vielä paketoitiin, vaikka pakkausmateriaalia ei ollut saatavilla joulupukki-kuvioisena.  Graafikon inspiraatio taitaa pikemminkin olla kotoisin talven hangilta.

Pakettiin eli suursäkkiin pistettiin uudessa kodissaan luomumaidoksi muuttuvaa härkäpapua. Tähän metamorfoosiin - rusekean pavun muuttamiseen valkoiseksi maidoksi - käytetään luomulehmä-nimistä keksintöä. Mallin ovat maatalous-viranomaiset kehittäneet lehmäksi kutsutusta alkuperäis- tuotteesta.

Keksintöä tavataan vauraissa länsimaissa samoilla alueilla kuin peruslehmiäkin. Eroja perusmalleihin ovat muun muassa runsaampi viranomaisvalvonta sekä keksinnön palveluksessa olevan henkilökunnan hyvä byrokratian kestävyys. Lajit saattaa erottaa toisistaaan joidenkin havaintopaikassa esiintyvien indikaattorien perusteella, mutta varmaan lajintunnistukseen tarvitaan kokenut luomutarkastaja ja muutama mappi paperia.
Suursäkki on niin suuri ja seinä niin lähellä, että kuva piti ottaa lävistäjän suuntaisesti. Papu valuu siilosta etukuormaajan trukkipiikkien auki pitämään säkkiin. Säkki täytetään vaa'an päällä.

"....hyökkään myrskynä kuusikon sisään, vapaa ja selvä on sukseni tie, minne on toivoni sinne se vie." (san. Vilppu Kaukonen) Helppo hyökätä, kun keskittää toivonsa näille koneurille ja metsäautoteille. Riittää hiihtomaastoa näin vähänkin lumen aikana.
Pakkasta on odoteltu ja nyt sitä lopulta pikkuisen tuli. Vähän aikaa näyttivät sääkartat oikein mukavilta, mutta nyt olivat ennustekuvat taas modernisoineet itsensä; nollat ja plusykköset oli palautettu maisemiin. Emäntä otti kuitenkin ilon irti sunnuntai-iltapäivän pikkupakkasesta ja huvitteli hiihtelemällä pitkin metsiä. Suojalla sivakointi edellyttäisi parempaa perehtymistä suksenpohjien käsittelyyn. Emäntä on toistaiseksi priorisoinut paremman perehtymisensä lukuisiin muihin asioihin. Muutenkin suksien voitelupalvelu on toistaiseksi järjestynyt Ukki oy:ssä. Käsittelyn vaihtoehto olisi tietysti tuoda suksien mukana kelpo kerros lunta pihaan, mutta kyseinen urheilumuoto ei toistaiseksi oikein nappaa. Vaihtoehtoisiakin lajeja on tarjolla. Esimerkiksi keinutuolissa keinuttelu on eduksi syville vatsalihaksille.