torstai 6. huhtikuuta 2017

Vasuja

Jakriksen päivän vanha pienokainen aamupäivätorkuilla.
Ei Oppi ojaan kaada, vaan maastoutuu heinien joukkoon. Lehmä valitsee
mielestään soveltuvimman poikimapaikan ja sekä ulos että sisälle pääsevien
lehmien valinta osuu lähes aina ulos. Ihmisaivot helposti kallistuisivat
luulemaan turpeen ja pahnojen kuivittaman katonalustilan vievän
voiton, mutta emme vissiin ajattele laiduneläimen aivoilla.
Uusia vasuja kerettiin jo vähän vartoilemaan, mutta viime päivinä niitä on maailmaan pullahdellut tasaista tahtia. Sesongin huippu ilmeisesti.

Eilispäivän uutuus oli Jyhven lehmävasikka, josta varmaan tulee Ohvi. Vähentää huitomista meillä etelän ihmisillä, vai miten se meni. Tullessani hallille Jyhven turpaan katosivat juuri viimeiset jälkeisten rääppeet, ja vasikka oikoi koipiansa muutama metri taaempana.

Lehmä yleensä syö jälkeisensä, jos niitä ei keretä siirtämään ulottumattomiin (=lantalaan). Lienee sitä lajin mukaista käyttäytymistä. Syystä on kahdenlaista oletusta. Saaliseläimenä lehmä ilmeisesti ymmärtää hävittää maisemasta merkit siitä, että lähettyvillä voi olla helppo saalis. Vasikkahan yleensä piileskelee vähän syrjemmässä ensimmäiset päivät ja emo käy sitä tarpeen mukaan paapomassa. Toinen olettamus on se, että näin se saisi talteen joitain tärkeitä ravintoaineita korvaamaan vasikan rakentamiseen menneitä varastoja. Yleensä jälkeisensä syönyt lehmä kyllä jonkin aikaa syljeskelee märepaloja pois, joten istukan sulavuus taitaa olla heikonpuoleinen.

Pari huurteista. Uusi kauha ja paalipiikki. Oli pakkasaamu.
Eilen käytiin etelän auringossa. Täällä satoi vettä, mutta Järvenpään torilla reko-jakelussa paistoi aurinko. Järvenpäästä lähdettäessä soitti autoilija. Isäntä oli tilannut etukuormaajaan uuden kauhan ja paalipiikin. Isännän nettishoppailu tuppaa olemaan tyyriimpää kuin emännän. Kysyy se kyllä luvan (yleensä). Autoilija kertoi, että on tulossa Pohjanmaalta päin kohta Hämeenkoskelle, mutta tulee tuomaan tilauksen vasta seuraavana aamuna. Ajopiirturin sallimaa ajoaikaa oli jäljellä sen verran vähän, että hän pääsee meiltä kolmen kilometrin päässä olevan huoltoaseman pihaan. Jos kauhan ja piikin olisi käynyt ensin tipauttamassa meille, olisi edessä ollut yhdeksän tunnin parkki hallipihallamme. Nyt se yhdeksän tunnin parkki oli sitten siellä huoltoasemalla, ja aamulla ennen viittä jyryytteli kuorma pihan poikki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti