sunnuntai 28. elokuuta 2016

Myrskyn jälkeen

Laho koivu päätti uransa lehtipuuna. Katkennut latvus ulottui aidan päälle tien molemmin puolin. Tilannetta tarkkailtiin jo edellisenä iltana, mutta arvioitiin oksiston tuuraavan aitaa sen verran, että toimenpiteet siirtyivät tälle päivälle. Torso jää laitumelle muistomerkiksi kelottumaan.
Kiitokset osallistumisesta kaikille Huljalan Tupalassa Suomen luonnon päivä - avoimet ovet luomutilalla -tapahtumassa vierailleille.

Tänään tehtiin sitten niitä hommia, jotka ovat hieman siirtyneet avoimien ovien päivän valmistelujen, koulun alun, tms. syiden ja tekosyiden varjolla. Lisäksi siivoiltiin eilisen syyspuhurin jälkiä.

Tärkein odottanut homma oli sonnien siirtäminen lehmien laumoista jatkamaan poikien kesäleiriä. Samalla poikien leirialue vaihdettiin talon vierestä pari sataa metriä etelään hamppupellon taakse. Kalervo rouvineen (16 kpl) oli viettänyt suvensa pääasiassa puronvarren perinnebiotoopissa. Kaveri houkuteltiin hallin viereiseltä laitumelta heinäpaalilla. Pavlovin sonni kävelee halliin ruokintapöydän viereen, kun kourakuormaajan ääni kuuluu sieltä. Tai jotain sinne päin. Hallista oli tarkoitus kävellä sonnien laitumen tuntumaan ja päästää sonnit suuren johtajan perässä kulkemaan toiselle laitumelle. Suunnitelma ei toteutunut, sillä hallista juostiin laidunta kohti. Pellolla odotellut laumakin oli hyvin lähtövalmiina. Ongelma oli vain se, että Kalervon perään tähyiltiin hamppupelloln ja pötköpaalin yli sen sijaan, että olisi kierretty siitä, mistä aita oli auki. Hetken näytti hieman epävarmalta, mutta löytyi se suunta kumminkin. Sitten mentiin. Sonnit edellä isännän ja emännän hölkätessä perässä. Hölkätessä jännitettiin kurvaavatko pojat tieltä laitumelle vai edetäänkö lankojen läpi metsätielle. Tämä jännityslaji vaihtui onneksi versioon, jossa toivotaan, että järjestystä selvittävät kaverit pysyvät aitojen sisäpuolella. Eli huomasivat siis kääntyä.

Seuraavaksi haettiin valtatien toiselta puolelta Laiha-Lohtu. Valtatie ylitetään moottoroidusti kärryn kyydissä. Vaikein kohta on saada laitumella kirmaava kaveri osumaan kärryn portille ja vielä kiipeämään "laskusilta" ylös. Onnistui yllättävän nopeasti. Laitumen reunassa on aidattuna pieni metsäpöheikkö juuri tätä tarkoitusta varten. Eläimet ja kärry pöheikköön ja sen jälkeen veräjät perässä kiinni. Operointiala on jo sen verran pienempi, että myös onnistumismahdollisuuksia on. Sonni saattoi kuitenkin olla helpompi tapaus kuin viime keväiset vasikat, joiden tienylitysvuoro on vasta tulossa.
Saha soi. Koivu pitäisi saada pois aitalankojen päältä. Onnistuu helpommin pätkittäin. Laitumen toisella laidalla oli langalla pari pienempää puuta. Isäntä kielsi kuvaamasta, koska hän ei ollut asiallisesti varustautunut.

Isännän päätä turvaamaan tarkoitettu kypärä turvasi verstaan hyllyä.
Laihan-Lohdun saapuminen aloitti melkoisen ratajuoksun sonnilaitumella, mutta toistaiksi ilmoituksia naapurien pihoihin päätyneistä sonneista ei ole tullut. Lienee kunto onneksi loppunut.

Sonnien siirron jälkeen korjattiin sitten eilisten tuulien aidoille kaatamien puiden sijaintia vähemmän haitalliseksi. Niitä epäiltiin syyksi sähköpaimenen alhaisiin paimennuslukemiin. Aitalangat vapautettiin, mutta lukema ei noussut. Vielä piti siis kurkata, mitä pojat olivat aitalangoille tehneet. Syylliseksi paljastui Kalervo, joka oli ilmeisesti saanut tarpeekseen pikkupoikien leikeistä ja rimaa vähintäänkin hipoen loikannut viereiselle lohkolle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti