Neljännestä vaille

Ruokalepo päättymäisillään. Perinnebiotooppi on tarjoillut ensimmäisen kierroksensa tältä keväältä ja eilen lehmät siirrettiin "moderniin metsään". Tässä lepäillään talouskeskuksen nurkilla. Välillä porukka lähtee metsän sonnilaitumen puoleiselle laidalle keskustelemaan sonnien kanssa. Matkaa metsän puolelta sonnien laitumelle on tien yli vain muutama metri, mutta yleensä kuulumisten vaihto kuuluu kyllä paljon kauemmas. Asiastaan innostunutta lasta saa joskus muistuttaa desibelien suhteuttamisesta siihen, että muut keskustelijat ovat samassa huoneessa. Asiastaan innostuneeseen lehmään samanlainen muistutus tehoaa vielä heikommin.

Kylvöjen loppusuora häämöttää. Suurin osa tattarista on maassa. Viimeinen neljännes jätettiin odottamaan puolille päiville luvatun sateen ohimenoa. Nyt on iltapäivä pitkällä ja ilma toistaiseksi pisaraton. Peltoja on pöllytetty juolannostimella, mutta ennen kylvöä ne vielä kynnetään ja äestetään. Huonoin vaihtoehto olisi se, että pellon ehtisi kyntämään ja äestämään ja sitten tulisi sade väliin. Ei muuten kuivu kylvökuntoon ihan äkkiä. Äestä ja kylvökonetta taas liikkuttaa sama paripyörillä koristeltu traktori, joten sateen ehtiminen väärään väliin olisi erinomaisen mahdollista. Suosiolla odotellaan siis seuraavaa poutaa ja toivotaan, ettei syyshalla tule liian aikaisin.

Tässä sitä odotellaan seuraavaa poutaa ja sen jälkeen talvilomaa, joka toivottavasti päättyy jo huhtikuun puolella. Myös taustalla näkyvä puimuri sopisi Murphyn lakien mukaan ulosjätettynä sateentekokoneeksi.

Kylvökoneen laatikossa on tattarinsiementä jäljellä, joten laite ajettiin sateensuojaan jatkoa odottelemaan. Pitääköhän moinen huolellinen varautuminen nyt sitten sateen loitolla? Yksi sadetta kovin odotellut naapurin isäntä vitsaili nimittäin jättäneensä sateen toivossa kylvökoneenkin ulos. Ei ollut sekään tehonnut. Harmaat pilvet olisivat kai tarvinneet vielä sadetanssin suosiollistuakseen.

Toukokuu olikin täällä tavanomaista kuivempi. Vettä tuli vasta aivan kuun lopussa. Kuun alun vähäiset sateet olivat nimittäin lunta, räntää ja rakeita. Lumiukot näyttävät kyllä hauskoilta, mutta niiden töllistelyn keskittäisin mielelläni jonnekin marras-maaliskuu välille.

Kylvöaika on yleensä aika vähävetinen täkäläisen ilmaston humidiudesta huolimatta. Sadetta taas saadaan lumiukkosesongin lisäksi heinäpoutien ja puintien aikaan. Toukokuun niukkasateisuus on lyhyen kasvukauden kaverina yksi kevättöiden kiireen aiheuttaja. Kevätkosteus ehtii haihtua, jos työt viivästyvät, ja silloin itäminen on epätasaista.

Tilauskuva. Herra Viisvee pyysi kuvaamaan rypsiä, kun se on niin nättiä. Nyt pilvisenä päivänä ei sentään häikäise.