Pajunköyttä

Ei nyt ihan köyttä, mutta vitsassa löytyy senkin edestä. Pelloille kasvaa säännöllisesti seinät, jotka mielellään paksuuntuvat pellolle päin. Ei ikävä kyllä synny nollaenergiapeltoa sillä konstilla. Aikaa ei toistaiseksi ole löytynyt pajukorien askartelemiseen, vaikka raaka-ainetta olisi tyrkyllä. Yleissivistyksen laajentaminen pajunpunontatekniikkaan joutunee vieläkin joitain vuosia odottamaan.

Uoma auki niin ei jää kajakinkuljettajan lippalakki matkasta. Penkka on paikoin retkahtanut veden liikkeistä ja rankaa sortuu veteen.

Suomi olisi joidenkin vuosikymmenten kuluttua pelkkää metsää – no hiukan vettä ja tunturipaljakkaa tietysti myös - jos kaikki kansa poistuisi ja maa jäisi villiksi ja vapaaksi. Mannerheimintien ratikkakiskojen lomasta puskisi ennen pitkää puuntaimia. Paljon suotuisemmilla alueilla – siis niillä pellonlaidoilla - paju leviää huomattavasti nopeammin ja koivun oksat yltävät vuosi vuodelta pitemmälle pellon puolelle. Seinämät yrittävät vallata esipolvien aikoinaan metsästä raivaaman pellon takaisin puuvartisille. Pajukko ja salaojitus on myös ongelmallinen yhdistelmä, sillä juurakon tukkima putki johtaa aika huonosti vettä.

Peltolohkojen reunoja ja ojanpientareita joutuu siis säännölliesti raivaamaan, mikäli mielii pitää pellot viljelyksessä. EU-tarkastajatkin tekevät maksullisia huomautuksia, jos taimikon osuus pellon laidalla ylittää viranomaisnäkemyksen. Metsänlaitapellolle vaikkapa vaahteran taimia ilmestyy jo yhdessä kesässä.

”Nyppimiskaivikone”, puhutteli talon nuorison edustaja kuvan aparaattia. Koneen omistava naapuri nimittää giljotiiniksi. Maantiematkat taittuvat traktorin vetämällä lavetilla.

Laidunnettavien lohkojen laidoilla pöpelikköä pitää osaltaan aisoissa turpa&sorkka -menetelmä, mikäli aidan vain pystyy tekemään riittävän pitkälle ojan puolelle. Muilla lohkoilla joudutaan tyytymään henkilö&raivaussaha -menetelmään. Isompiin pöheikköihin voidaan nykyään iskeä myös järeämmällä kalustolla. Isompi pöheikkö voi olla esimerkiksi pellon reunassa olevassa mutkassa tai kulmauksessa, joka halutaan oikaista niin, että pelto on luonnikkaampi viljellä. Työ onnistuu parhaiten aamupäivisin, kun maa on pintaa myöten jäässä. Pellolla voi liikkua raskaammallakin koneella. Toisaalta risut saadaan katkaistua hyvin tyvestä, kun lumikerros ei enää ole esteenä.