sunnuntai 17. toukokuuta 2020

Yhden laidunkauden loppu

Päiväteet voisi juoda pihaterassilla tällaisena toukokuun vähälumisempana päivänä. Lehmien terassikausi päätettiin aloittaa uudestaan tarkemmin määrittelemättömänä ajankohtana säiden paremmin suosiessa.
Rotko, Rautu, Rajajoki ja Rinkula. Hiehoseurueella oli juottopiste edellen
hallin puolella, joten kaikkia ei tarvinnut siirrellä edestakaisin.
Laidunkausi aloitettiin edellisenä viikonloppuna ja lopetetttiin kaksi päivää myöhemmin, kun viheriö alkoi olla kauden ennätyshangen peittämä. Joitakin viikkoja sitten tuli muistaakseni esitettyä toive, että huhtikuu jäisi alkuvuoden lumisimmaksi kuukaudeksi. Siinä ja siinä kävikö näin vai meneekö toukokuu ohi. Ja mahdollisuuksia on tietysti vielä kesäkuullakin.

Kevään viimeinen vasikka. Siro edustaa Plätille täysin vastakkaista koulukuntaa:
ali sieltä, missä lanka on korkeimmalla. Aidan puolen vaihto haittaa kuitenkin
tämän ikäisillä tasapainoista ravitsemusta. Siro käytiin siis kanniskelemassa
takaisin Ohkasen hoiviin.
Aitauksiin on viime aikoina laitettu ylimmäiseksi leveä, hyvin näkyvä nauha. Viime viikolla tuli jo esiteltyä, kuinka siinä on tuulipintaa rautalankaa enemmän. Tämän lisäksi se kerää myös huomattavasti suuremman lumikuorman. Noin yleisesti ottaen lumen kertyminen ei kuitenkaan ole laidunkauden ongelma.

Maanantaina satanut lumi oli märkää. Sen seurauksena aitalanka roikkui paikoin aika alhaalla, ennen kuin ruokintakehän paalia järsineet "laiduntajat" käytiin ohjaamassa sisään. Langan mataluuden oli huomannut ensimmäisenä Plätti-sonni. Periaatteena oli ilmeisesti ollut "yli siitä, mistä aita on matalin". Kotiutustyömaalle saavuttaessa Plätti nimittäin seisoskeli tiellä lehmien laitumen vieressä. Arvatenkin olosuhteista johtuen sillä ei ollut kiire mihinkään. Lumi peitti aidan takana näkyvän mahdollisesti vihreämmän ruohon. Kaveri käveli siis suuntaa näytettäessä nätisti takaisin muitten poikien seuraan. Sen jälkeen tilkittiin vähän reittiä hallille ja avattiin veräjä. Pari matkalla ollutta multakasaa vaati  pöllyttämistä, mutta muuten retkue eteni pääosin toivottuun suuntaan. Nyt odotellaan, että juoma-altaaseen menevä vesiletku ei enää jäätyisi öisin ja ruohokin saisi mielellään kasvaa. Eikä lämpö muillekaan kasveille pahaa tekisi. Hamppu on kyllä jo taimella. Vallinneitten lämpötilojen positiivinen puoli on se, että on säästytty parin edellisen vuoden kaltaiselta kaalikoi- ym. ötökkäinvaasiolta.
Hamppupelto kylvön jäljiltä. Alaa tuli tänä vuonna tavallista enemmän. Hamppu pitäisi kylvää kohta lumien sulattua ja sen jälkeen toivotaan, että päästään puimaan ennen uusien satamista. Tämä pääsääntö joutuu nyt uuteen tarkasteluun. Yhtäältä talvi ei juuri tarjonnut sulavia lumia ja toisaalta jo taimelle tulleenkin hampun päältä ovat jo muutamat lumet sulaneet.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti