Vihertöihin

Vuorohoitoa. Nuoret herrat Räisälä ja Ruttu laidunsivat viime suven emojensa, rouvien Jääski ja Lutukka, seurassa. Nyt on herra Nurmen (taustalla) vuoro viettää isän ja poikien laatuaikaa. Kuvan nurmi (pienellä kirjoitettuna) ei kylläkään ole kovin laadukas, vaan melko hierakkainen, mutta se on siksi menossa uusintaan alkavana kesänä.

Matematiikan tunneilla puhuttiin aikanaan
funktion epäjatkuvuuskohdista. Tässä on
 kuitenkin rikkaäkeen kylvöyksikön letkuun
uhannut tulla epäjatkuvuuskohta. Paikattu
letku on kiinnitetty nykyaikaisella
hybridimenetelmällä, eli yhdistelemällä
nippusiteen ja paalinarun tehoa.

Viikolla on ulkoilutettu erilaisia muokkaus- ja kylvökoneita. Muokkausten tarkoituksena on saada  rikkakasveja kuivahtamaan ja uusia itämään, ennen kuin varsinainen viljelykasvi kylvetään. Valitettavana oheisvaituksena myös lukuisia matoja katkeaa. Lämpösummaa ei vallitsevilla sääennusteilla juuri kerry. Rikkakasvit tuntuvat kasvavan siitä huolimatta, mutta vähemmän sopeutuneet lajit, kuten härkäpapu tai hamppu, vaikuttavat selvästi vaateliaammilta. Härkäpavut ovat nyt kumminkin maassa odottamassa päivää, ja mielellään myös yötä, lämpimämpää.

Nurmen kasvukin on ollut aika rauhallista, kun ne yöt ovat edelleen kylmempiä kuin tammikuussa. Sen verran korrentynkää on  tarjolla, että karja päästiin siirtämään itsepalveluruokintaan eli laitumelle. Mummo ja ukki olivat urakoineet aitatyömailla ja lauantaina otettiin sitten muutama spurtti laumanjohdattajina, jotta saatiin kaikki oikeille laitumille. Operaatiota voi pitää onnistuneena, sillä yksikään sorkka ei käynyt tarkoitettujen aitojen ulkopuolella. Peltotietä tosin jouduttiin pitämään jonkun aikaa poikki, kun isännän optimistinen ajatus siitä, että lehmät kulkevat metsänlaidan läpi suoraan laitumelle, ei aivan suoraviivaisesti toteutunut. Ensimmäinen porukka kiersi ensin tarkistamassa, että myös metsälaitumen aidat on muistettu kunnostaa. Toisesta erästä vasikat eivät tuntuneen ymmärtävän, mihin emot suurella innolla kohkasivat. Suurin osa pienokaisista jäi siksi katselemaan aukkoa aidassa ikään kuin sen yläpuolella oli toivotettaisiin "ken tästä käy saa kaiken toivon heittää" tai muuta kannustavaa. Toivo saada maitoa sai kuitenkin lapsukaiset illemmalla rohkaistumaan, kun henkilökohtainen maitobaari saapui veräjän luo huhuilemaan. Esimerkiksi sana vieno ei sovi kyseisen huhuilun kuvailemiseen. Portti oli siis suljettu niin, että vasikankorkuinen mahtui ali, mutta lehmän oli jäätävä metsän puolelle. Sunnuntaiaamuna joka sorkka oli siellä, missä pitikin, tie saatiin auki ja äitienpäivää ei tarvinnut aloittaa aamulenkillä.

Hiukan tuulee, niin on nauha kaarella ja kevyttolpat vinossa. Rautalankaan ei tuuli noin paljon ottaisi, mutta siihen ottavat hirven koivet, kun pitkäkinttu ei huomaa nostaa niitä, kun aita ei näy. Ja kyllä tämän lehmäkin paremmin huomaa erityisesti, jos kuljetaan poikkeavalla reitillä. Perällä sonnit ovat saaneet turvat maahan.