Harsoja hyvällä tuulella

Kuva on viimeviikkoisesta hampun kylvöstä. Tilanne ei merkittävästi eroa tämänpäiväisestä herneen kylvöstä, sillä samanlaisesta kirkkaasta päivänpaisteesta johtuen tänään olisi tullut yhtä huono kuva.

Lumet ovat sulaneet ja se aiheuttaa pientä työruuhkaa traktorin kopissa, kasvimaalla ja laitumien laidoilla. Ensin on liikuteltu lietevaunua ja muokkailtu rikkakasveja itämään. Kylvökone polkaistiin liikenteeseen viime torstaina. Hamput ovat maassa ja nyt piilotellaan herneitä. Kasvimaalle on tehty penkit ja kylvetty juureksia sekä istutettu sipulia.

Harsot ovat paikoillaan ja hiekkasäkit niiden päällä tuulta
vastustamassa. Säkkien levityksestä olisi saanut paljon
hauskemman kuvan, kun emäntä istuu etukuormaajan
trukkipiikkien päällä olevassa laatikossa heittelemässä
säkkejä paikoilleen. Koska mukana olleen kuvausryhmän
jäsenistä toinen ajoi sitä traktoria ja toinen heitteli niitä
säkkejä, jäi kuva ottamatta.

Kasvimaan penkkien teon yksi suurimpia ongelmia on se, että niitä tehdään vain kerran vuodessa ja edellisestä harjoituksesta on aina kulunut vuoden verran aikaa. Pitäisi muistaa, mitä kaikkea pitikään muistaa. 

Alkajaisiksi kasvimaalle päästyä muisteltiin sitten ruohonleikkurin leveyttä. Sillä pitäisi mahtua ajamaan penkkien väleistä. Isännän ja emännän muistissa oli kymmenen sentin ero. Asia oli epävarmuuden karkottamiseksi tiedusteltava leikkurilta itseltään. Siltä ei sentään saatu kolmatta näkemystä. Siihen mennessä kun leveys on syöpynyt samanlaisena sekä isännän että emännän mieleen, kone varmaan joudutaan vaihtamaan. Toivottavasti leikkurikaupassa myydään silloin edelleen samaa leveyttä.  

Koeteltua tekniikkaa edessä ja takana. Tekniikan
käyttäjät eivät ole yhtä hyvin treenattuja tässä lajissa.

Penkkien teon jälkeen emäntä istutti sipulia - yksin. Vielä joitakin vuosia sitten mukana saattoi olla innokasta lapsityövoimaa, joka homman päätteeksi totesi, että sipulin istuttaminen on hyödyllistä. Nykyään samainen edustaja pitänee hyödyllisenä kännykän näpyttämistä. 

Penkit peitettiin kasvuharsoilla. Harson levittäminen ei yleensä ole mikään kevättöiden tähtihetki. Peitettävällä penkillä on mittaa kymmeniä metrejä. Yleensä tuulee ja sitten tämän tuulen yli koitetaan harson toiseen päähän keskustella siitä, mistä reunasta ryhdytään aukaisemaan tai selvittämään. Ja aina näkemys siitä, mikä on harson ylä-/alareuna ei ole täysin yhtenevä. Työmaalta olisi ollut edellytykset palata ihan sopuisasti traktorin penkillä söpösti vierekkäin istuen, jos kotiutettavana olisi ollut vain yksi traktori. Nyt täytyi körötellä sopuisasti söpösti peräkkäin, jotta saatiin pihaan sekä penkkikone, että kauhakone, jolla tarvikkeita vietiin.

Harso nopeuttaa maan lämpiämistä, joten se jouduttaa sipulien lisäksi vielä istuttamattomienkin kasvien satoa. Nyt "lämpimöön" on saatu sipulien lisäksi myös tilliä ja mangoldia ja taimien istutukseen päästään loppuviikosta. "Penkittömään" maahan kylvettiin juureksia ja istutettiin perunaa. Perunatyömaalle ja viimeisen harson auki rullaamiseen saatiin onneksi alaikäistä apuvoimaa. Jos vaikka jäisi työvaiheiden optimointi paremmin mieleen.

Laidunkauden avajaiset

Muistakaas möhkäleet syödä ruohoa. Sämpylä, Runsas, Samu,  Pepe, Räikeä, Riemu, Siron turpa ja takimmaisena Pjönjang. Riemun takaa näkyvää valkoista selkää ei kuvasta tunnistettu. 

Sesonkia hallitsevat täysin yllätyksettömästi sesonkityöt. On muokattu, tehty kylvöjä, päästetty eläimet laitumelle ja istutettu taimia. Toistaiseksi yhtään porttia ei ole unohdettu auki ja aitasähköjen kytkentäkin on muistunut ajoissa mieleen. Lupaava kauden alku siis.

Laitumelle lasku aloitettiin sonneista. Ensin aitalankoja ja koneita sekä mummo ja ukki reitin

Alaa on näitten aitojen sisällä vajaa 40 hehtaaria,
joten ruohon hakeminen käy helpommin
kuin neulan etsiminen heinäsuovasta.

Kylvökone edestä. Kuvakulmasta voi päätellä, että
kuvaavan kylvömiehen selkäranka on spiraalilla.

aukkopaikoille. Sitten opastettiin pojat karsinan etuosaan lähtötelineisiin. Portti auki, emäntä ampaisi jänikseksi ja isäntä hätisti hitaammatkin samaan lähtöön muiden kanssa. Viivyttelijöistäkin on kokemuksia. Ja niiden pyydysmenetelmistä, mutta nyt onneksi kaikki pääsivät samaan erään. Matka ei ollut tällä kertaa pitkä, joten jäniksen virka ei käynyt kunnon päälle - varsinkaan, kun pojat pysähtyivät pöllyttämään paria reitille osunutta paalia ja maakasaa. 

Laitumen puolella olisi ollut asiallista ruveta kulkemaan turpa maassa ja nyhtämään ruohoa. Tämän toiminnan hyvä puoli olisi se, että turvasta ei silloin kuulu ylimääräistä ääntä, eikä kuntoluokka pääse laskemaan. Jostain syystä pojat päättivät kuitenkin hölkätä edestakaisin ja kommentoida kaikkea mahdollista. Seuraukset ovat niitten äsken mainittujen hyvien puolien vastakohtia. Johtavat kommentoijat nostivat kyllä sijoitustaan teurasjonossa. Sijoitus varmistuu, jos kommentteja alkaa tulla esim. kello kaksi yöllä. Nyt parin päivän sopeutumisen jälkeen ovat lausunnot  maltillistuneet ja hölkkä on jäänyt pois lajivalikoimasta. Tänään lapsityövoima tuli kuitenkin kertomaan, että nyt myös Runsas huuteli ja sillä on melkein samanlainen ääni kuin Plätillä. Mutta se ei kuulemma ole ihme, koska ne ovat serkuksia. Emäntä tuntee äänestä vain Risun.

Siitä menee viimeinenkin veto kohdalleen. Ajo-opastimen
kanssa sarat voi ajella yhdistelmän kääntösäteeseen nähden
optimaalisessa järjestyksessä. Ei tule päällekkäisajoa,
pellon pinta ei kärsi jyrkistä käännöksistä eikä kulu
aikaa vekslaamiseen. Eikä tule some-mutkia,
mikäli kuski sometusta harrastaa.

Mölinäpuolen lisäksi on ollut runsaasti myös pörinähommia. Ensin on ajeltu muokkauskoneilla, välillä kerätty kiviä ja lopulta huipennettu kevät ulkoiluttamalla kylvökonetta. Maahan meni hamppua, härkäpapua ja hernettä. Kiviä tuli pois, mutta osa taas painettiin jyrän kanssa tiukempaan takaisin maahan. Toiveissa on, että ne pysyisivät sen verran matalana, etteivät syksyllä ulotu leikkuupuimurin teriin.

Mölinän ja pörinän lisäksi on ollut vähäisempienkin desibelien työmaita.  Kasvimaalla suurin meluhaitta, 12-tien liikenne, kyllä vähentää viihtyvyyttä, mutta kuulonsuojaimitta siitä toistaiseksi on istuttaja selvinnyt. Lauantaina istutetut kaalit ja salaatit kyllä kasvavat kohisten, mutta tällainen kohina on hyötymelua. Ensimmäisten kaalien ja salaattien lisäksi juurensa maahan saivat sellerit ja purjot.  

Näköala noin 130-hevosvoimaisesta maisemakonttorista. Talon valikoimiin kuuluvan noin 35-heppaisen konttorin etu olisi pölyisen lasin verran kirkkaampi näkymä, mutta nämä kirkasnäkymäiset (=kopittomat) konttorit eivät täytä nykyisiä työturvallisuusvaatimuksia. Lisäksi ne soveltuvat vain valikoituihin, joskin lukuisiin hommiin. 

Lämpösummaa lopultakin

Donitsi tässä, terve! En ole vielä kovin tehokkaassa
ruohonsyönti-iässä, mutta hengessä mukana.

Säätyyppi muuttui aika äkkiä. Ruohon kasvu oli ollut aika vaatimatonta yöpakkasten vuoksi. Nyt sitten sateen pläjäys ja siihen lämmintä päälle siirsi lehmät ruokintakehän viimevuotisten korsien äärestä kulkemaan turpa maassa. Muutama päivä kasvua ja aitojen virittelyä, niin päästään ihan oikeasti laitumelle. 

Lehmän kestävien aitojen lisäksi pitäisi saada pavut ja hamput maahan ja vihannesmaallekin kaikenlaista. Tänään emäntä kylvi kasvimaan penkkeihin tilliä ja mangoldia. Vihannesten kylväminen sinänsä ei ole vaikeaa. Ensimmäisten tillien kohdalla ajoitus on kuitenkin hankala. Pelkkää tilliä harvempi viitsii tulla noutamaan, joten se kannattaisi kylvää niin, että muutakin on saatavilla, kun se on niittoiässä. Katsotaan, miten tällä kertaa käy. Tosin jos kovin aikaiseksi jää, saa siinä varmistettua omat ensi talven tillit pakastimeen. Viimeinen pakastettavaksi silputtu piimäpurkillinen on nyt menossa, joten uusi sato alkaa olla paikallaan.

Penkit tehtiin viime viikolla lämpenemään. Ne tulivat lohkon
viettävälle osalle korkeuskäyrien suuntaisesti. Penkkikoneen
ja sen edessä olevan pienen traktorin yhdistelmä taas oli selvästi
suunniteltu tasamaalle. Jonkinlainen antipainovoimamoduuli
olisi helpottanut työtä ja parantanut lopputulosta.

Vihannesmaan biokalvopenkit tehtiin viime viikolla. Penkkikoneen kanssa on ollut säätämistä ennenkin, mutta nyt päästiin varmaan ennätykseen. Useampaa kohtaa muutettiin toiseen asentoon ja sitten hetken päästä takaisin alkuperäiseen, kun ei se kumminkaan parantanut jälkeä.  Säätämistarvetta lisäsivät tuuli ja pellon vieno kallistus. Tuuli laittaa kalvon lepattamaan ja alamäki koneen hiukan valumaan niin, että kalvon reuna ei meinaakaan jäädä multaryöpyn alle. Toimivin säätö saatiin lopulta aikaiseksi niin, että emäntä talsi koneen perässä siihen hieman epäergonomisesti nojaillen ja tarvittaessa toisella kädellä ohjasi kalvon reunaa. Pedin pehmeys testattiin kohta penkkien valmistumisen jälkeen sipulin istukkailla. Niistä jo nopeimmat pukkaavat naattia, joten kelvannee siinä juurien teknisistä hankaluuksista huolimatta köllötellä. Tuulikaan ei ole raastanut kalvon reunoja irti, joten eiköhän näillä syksyyn asti pärjätä.

Kasvihuoneessa on jo pitkä rivi taimikennoja. Ensimmäisiä pääsee kohta istuttamaan. Pidemmän esikasvatuksen vaativat taimet on tilattu valmiina ja ne noudetaan loppuviikosta. Näyttää lupaavalta, että ne päästään myös istuttamaan. Vuosi sitten taimet tulivat samoihin aikoihin, Kasvihuone, johon ne vietiin, on loivan nurmikkoalamäen päässä hallipihalta. Pakettiautolla ei kuitenkaan uskaltanut ajaa viereen, koska takaisin pääsy olisi saattanut lumen vuoksi vaatia pontevan työntäjän ja tälle pitoa jalkineisiin. Ja sen lumen vuoksi ne taimet piti viedä sinne kasvihuoneeseen eikä jättää suoraan istutettavaksi. Nyt näyttää tilanne paremmalta. Ja iso kylvökonekin pääsee kohta pellolle. Näin myöhään ei ole vuosikausiin mennytkään. 

Kremppaa juuri, kun isommat kiireet ovat alkamassa. Emännälläkin on joskus ollut oikea olkapää kipeä. Sen hoidoksi on riittänyt venyttely ja parit jumppaliikkeet. Valmetti sen sijaan tarvitsi vastaavaan paikkaan varaosia ja tohtorin (Herralan konehuolto) kotikäynnin, vaikka on parikymmentä vuotta emäntää nuorempi.  

 

Vihertöihin

Vuorohoitoa. Nuoret herrat Räisälä ja Ruttu laidunsivat viime suven emojensa, rouvien Jääski ja Lutukka, seurassa. Nyt on herra Nurmen (taustalla) vuoro viettää isän ja poikien laatuaikaa. Kuvan nurmi (pienellä kirjoitettuna) ei kylläkään ole kovin laadukas, vaan melko hierakkainen, mutta se on siksi menossa uusintaan alkavana kesänä.

Matematiikan tunneilla puhuttiin aikanaan
funktion epäjatkuvuuskohdista. Tässä on
 kuitenkin rikkaäkeen kylvöyksikön letkuun
uhannut tulla epäjatkuvuuskohta. Paikattu
letku on kiinnitetty nykyaikaisella
hybridimenetelmällä, eli yhdistelemällä
nippusiteen ja paalinarun tehoa.

Viikolla on ulkoilutettu erilaisia muokkaus- ja kylvökoneita. Muokkausten tarkoituksena on saada  rikkakasveja kuivahtamaan ja uusia itämään, ennen kuin varsinainen viljelykasvi kylvetään. Valitettavana oheisvaituksena myös lukuisia matoja katkeaa. Lämpösummaa ei vallitsevilla sääennusteilla juuri kerry. Rikkakasvit tuntuvat kasvavan siitä huolimatta, mutta vähemmän sopeutuneet lajit, kuten härkäpapu tai hamppu, vaikuttavat selvästi vaateliaammilta. Härkäpavut ovat nyt kumminkin maassa odottamassa päivää, ja mielellään myös yötä, lämpimämpää.

Nurmen kasvukin on ollut aika rauhallista, kun ne yöt ovat edelleen kylmempiä kuin tammikuussa. Sen verran korrentynkää on  tarjolla, että karja päästiin siirtämään itsepalveluruokintaan eli laitumelle. Mummo ja ukki olivat urakoineet aitatyömailla ja lauantaina otettiin sitten muutama spurtti laumanjohdattajina, jotta saatiin kaikki oikeille laitumille. Operaatiota voi pitää onnistuneena, sillä yksikään sorkka ei käynyt tarkoitettujen aitojen ulkopuolella. Peltotietä tosin jouduttiin pitämään jonkun aikaa poikki, kun isännän optimistinen ajatus siitä, että lehmät kulkevat metsänlaidan läpi suoraan laitumelle, ei aivan suoraviivaisesti toteutunut. Ensimmäinen porukka kiersi ensin tarkistamassa, että myös metsälaitumen aidat on muistettu kunnostaa. Toisesta erästä vasikat eivät tuntuneen ymmärtävän, mihin emot suurella innolla kohkasivat. Suurin osa pienokaisista jäi siksi katselemaan aukkoa aidassa ikään kuin sen yläpuolella oli toivotettaisiin "ken tästä käy saa kaiken toivon heittää" tai muuta kannustavaa. Toivo saada maitoa sai kuitenkin lapsukaiset illemmalla rohkaistumaan, kun henkilökohtainen maitobaari saapui veräjän luo huhuilemaan. Esimerkiksi sana vieno ei sovi kyseisen huhuilun kuvailemiseen. Portti oli siis suljettu niin, että vasikankorkuinen mahtui ali, mutta lehmän oli jäätävä metsän puolelle. Sunnuntaiaamuna joka sorkka oli siellä, missä pitikin, tie saatiin auki ja äitienpäivää ei tarvinnut aloittaa aamulenkillä.

Hiukan tuulee, niin on nauha kaarella ja kevyttolpat vinossa. Rautalankaan ei tuuli noin paljon ottaisi, mutta siihen ottavat hirven koivet, kun pitkäkinttu ei huomaa nostaa niitä, kun aita ei näy. Ja kyllä tämän lehmäkin paremmin huomaa erityisesti, jos kuljetaan poikkeavalla reitillä. Perällä sonnit ovat saaneet turvat maahan.

Kylvellään

Kevättyöt pelloilla pitäisi ajoittaa niin myöhään, että talven jäljiltä kevätkostea pelto ei tiivisty koneitten alla tai tartu niihin ja niin aikaisin, että itäville kasveille riittää kevätkosteutta. Optimiaikaikkuna on joskus aika lyhyt. Näköala traktorin kopista - pölypilvi todistaa, ettei ole enää liian märkää. Näissä oloissa nykytekniikka ei ole yhtään hullumpi lisä työkalupakissa tai tässä tapauksessa kojelaudalla.

Louhi piiloutuu kyvökoneeseen.

Huhtikuun lopulla oli lämpimämpää kuin usein juhannuksena. Kevät pääsi siis miltei yllättämään tilallisen vähän niin kuin talvi autoilijan. Talven työlista jäi vaiheeseen. Kirkas mielikuva on, että talvi on ollut turhna lyhyt ennenkin. Tai sitten se työlista on turhan kunnianhimoinen. Sitten voisi kai sanoa, että homma alkaa olla aika hioutunut, kun voi valmiiksi ruksitun työlistan kanssa pyöritellä peukaloita esim. maaliskuun lopusta kylvöjen alkuun - siis aina lehmän passauksen välillä. Tälle tasolle emme kuitenkaan vielä ole yltäneet ja epäilen, ettei vielä vuoden päästäkään olla. Mahdollisuus moiseen saavutukseen toistuu kuitenkin vuosittain vielä hyvän aikaa. Eläkeikäähän pyritään nostamaan ja työuria pidentämään.

Peltopuolella ensimmäinen varsinainen kylvös oli härkäpapu. Viimeiset menevät maahan tänään. Loppuviikon lämpötilat näyttävät siltä, että itäminen ei sitten ehkä ole järin ripeää. Pienemmässä mittakaavassa istutettiin perunaa ja kylvettiin hiukan hernettä, hiukan porkkanaa ja vielä hiukemmin palsternakkaa. Näiden lisäksi on taimikennoissa itämässä ja itäneenäkin kaaleja ja salaatteja. Ne pitäisi saada pysymään riittävän lämpiminä ja hyvässä valossa. Optimista joudutaan ennusteen mukaisilla säillä hiukan tinkimään, kun käytössä on (kulahtanut) karvalakki-luokan kasvihuone. Katsotaan mitä tulee. Viime vuonna säät aika hyvin suosivat taimien kasvatusvaiheessa. Paremman eristyksen vuoksi käytössä on myös kasvihuonelampulla valaistu vanha verstas.

Viimevuotiset maissit ne siinä töröttävät. Tähän tuli hernettä ja porkkanaa,
kun maissit oli saatu maanrakoon.

Muutamia sopivia vihannessiemeniä löytyi ranskalaisen puutarhaliikkeen verkkokaupasta. Liikettä pitävä mösjöö oli kovin otettu kaukaisesta pohjolasta tulleesta tilauksesta. Pitänee tarjoilla eksotiikkaa ja lähettää herralle kuva kasvihuoneesta luontaisessa ympäristössään, jos perjantaiksi ennustettu räntäsade toteutuu. Putiikki oli nimittäin Välimeren rannalla eikä esim. monipuolisemman ilmaston Alpeilla.

Huurteisia papuja yhtenä kylvöaamuna.  Teknisistä yksityiskohdista epätietoisille kerrottakoon, että kuva on kylvökoneen takaa.

Eriä ja erätaukoja

Mullan alta esiin kaivettu papu. Viikossa on itua pukannut
vasta puolisen senttiä.  Lämpöä kun tulisi, niin
saataisiin jotain maan pinnallekin näkymään.
Jos nyt lumikerros ei satu peittämään.

Hiihtokausi jäi vähän lyhyeksi, mutta kompensaatioksi on sitten saatu valkoisia pilven tuotteita useampana päivänä näin toukokuun puolella. Yhtenä jos toisenakin vuonna tähän aikaan on yleensä ollut oraita katseltavaksi, mutta vuodet ovat kai pikkuserkkuja tai jotain - naapureita vaikka.

Härkäpavut kylvettiin viime viikonloppuna ja nyt pelto hennosti vihertää - valitettavasti. Näkyvät viherrykset ovat n.k. oheiskasveja, jotka myös rikkaruohoina tunnetaan. Isäntä ilmoittautui juuri kotiutuneeksi ensimmäiseltä rikkaäestyskierrokselta. Papu vasta pukkailee idun alkua katseilta suojattuna mullan alla.

Keltaista kukkaloistoa odotellessa. Räntää on tiputellut päivänä
jos toisenakin, mutta sieltä ne vain vihreät nuput pilkistävät
rypsipellossa. Tässä lehtiä on vähän käännelty sivuun kukinnon
ympäriltä.

Kylvöjen osalta meneillään on erätauko. Tauokoverryttelynä punaisella Valtralla - ja isännällä siinä ohessa - on ollut naapurien lietteitten levityksiä. Nykyään pitäisi kai lannanlevityksen sijasta puhua kiertotalouden harjoittamisesta. Se osa turpien tai kärsien eteen tarjoilluista pellon tuotteista, joka ei kierrä pöytiimme, kiertää tarpeeseen takaisin pellolle. Hukkaputki alkaa sitten itse kunkin pöntön pohjalta ja päätyy vesilaitoksen puhdistusprosesseihin. Kemiallisesti saostettu fosfori ei enää kasveja vahvista.

Tauon jälkeen toisessa erässä pelikaverina on tattari. Sen optimaalinen kylvöajankohta on selkeästi ja yksiselitteisesti määriteltävissä: viimeisen hallan jälkeen. Hankalampi määriteltävä on sen viimeisen hallan ajankohta. Tämän kevään tähänastiset näytöt viittaavat pitkähköön erätaukoon. Tattarin taimi on erittäin arka hallalle ja siementä on siksi lajiteltu sen verran, että tarvittaessa osan alasta voi kylvää toiseen kertaan. Kun nyt päästäisiin siihen ensimmäiseenkin kertaan ensin.   

Oikeastaan olisi pitänyt puhua toisesta ja kolmannesta erästä. Kauden kasveista rypsi kylvettiin jo viime suvena. Kasvustot näyttäisivät selvinneen hiihtokaudesta, joten niiden suhteen on nyt toimenkuvana odotella kukintaa ja lämpimiä tyyniä kelejä pölyttäjille. Rypsin lisäksi kasvussa - aika hitaassa, kun tuo lämpötilojen nousu on niin maltillista - ovat tietysti nurmet. Niitä täydennyskylvettiin aamupakkasien vallitessa jo hyvissä ajoin. Kai sekin on tämän kisan eräksi laskettavissa.

Puro. Täällä sentään on sulaa.
Lehmiä ei vielä puronvarsi niittyyn
voi päästää, koska syötävää on
kasvanut vasta hyvin niukasti.

Perinnebiotoopin koivikko vihertymistään odottelemassa. Sitä odottavat taustalla siintävät lehmätkin. Useimpina keväinä laitumelle on päässyt näihin aikoihin toukokuun toisella viikolla.