Harsoja hyvällä tuulella

Kuva on viimeviikkoisesta hampun kylvöstä. Tilanne ei merkittävästi eroa tämänpäiväisestä herneen kylvöstä, sillä samanlaisesta kirkkaasta päivänpaisteesta johtuen tänään olisi tullut yhtä huono kuva.

Lumet ovat sulaneet ja se aiheuttaa pientä työruuhkaa traktorin kopissa, kasvimaalla ja laitumien laidoilla. Ensin on liikuteltu lietevaunua ja muokkailtu rikkakasveja itämään. Kylvökone polkaistiin liikenteeseen viime torstaina. Hamput ovat maassa ja nyt piilotellaan herneitä. Kasvimaalle on tehty penkit ja kylvetty juureksia sekä istutettu sipulia.

Harsot ovat paikoillaan ja hiekkasäkit niiden päällä tuulta
vastustamassa. Säkkien levityksestä olisi saanut paljon
hauskemman kuvan, kun emäntä istuu etukuormaajan
trukkipiikkien päällä olevassa laatikossa heittelemässä
säkkejä paikoilleen. Koska mukana olleen kuvausryhmän
jäsenistä toinen ajoi sitä traktoria ja toinen heitteli niitä
säkkejä, jäi kuva ottamatta.

Kasvimaan penkkien teon yksi suurimpia ongelmia on se, että niitä tehdään vain kerran vuodessa ja edellisestä harjoituksesta on aina kulunut vuoden verran aikaa. Pitäisi muistaa, mitä kaikkea pitikään muistaa. 

Alkajaisiksi kasvimaalle päästyä muisteltiin sitten ruohonleikkurin leveyttä. Sillä pitäisi mahtua ajamaan penkkien väleistä. Isännän ja emännän muistissa oli kymmenen sentin ero. Asia oli epävarmuuden karkottamiseksi tiedusteltava leikkurilta itseltään. Siltä ei sentään saatu kolmatta näkemystä. Siihen mennessä kun leveys on syöpynyt samanlaisena sekä isännän että emännän mieleen, kone varmaan joudutaan vaihtamaan. Toivottavasti leikkurikaupassa myydään silloin edelleen samaa leveyttä.  

Koeteltua tekniikkaa edessä ja takana. Tekniikan
käyttäjät eivät ole yhtä hyvin treenattuja tässä lajissa.

Penkkien teon jälkeen emäntä istutti sipulia - yksin. Vielä joitakin vuosia sitten mukana saattoi olla innokasta lapsityövoimaa, joka homman päätteeksi totesi, että sipulin istuttaminen on hyödyllistä. Nykyään samainen edustaja pitänee hyödyllisenä kännykän näpyttämistä. 

Penkit peitettiin kasvuharsoilla. Harson levittäminen ei yleensä ole mikään kevättöiden tähtihetki. Peitettävällä penkillä on mittaa kymmeniä metrejä. Yleensä tuulee ja sitten tämän tuulen yli koitetaan harson toiseen päähän keskustella siitä, mistä reunasta ryhdytään aukaisemaan tai selvittämään. Ja aina näkemys siitä, mikä on harson ylä-/alareuna ei ole täysin yhtenevä. Työmaalta olisi ollut edellytykset palata ihan sopuisasti traktorin penkillä söpösti vierekkäin istuen, jos kotiutettavana olisi ollut vain yksi traktori. Nyt täytyi körötellä sopuisasti söpösti peräkkäin, jotta saatiin pihaan sekä penkkikone, että kauhakone, jolla tarvikkeita vietiin.

Harso nopeuttaa maan lämpiämistä, joten se jouduttaa sipulien lisäksi vielä istuttamattomienkin kasvien satoa. Nyt "lämpimöön" on saatu sipulien lisäksi myös tilliä ja mangoldia ja taimien istutukseen päästään loppuviikosta. "Penkittömään" maahan kylvettiin juureksia ja istutettiin perunaa. Perunatyömaalle ja viimeisen harson auki rullaamiseen saatiin onneksi alaikäistä apuvoimaa. Jos vaikka jäisi työvaiheiden optimointi paremmin mieleen.

Perunat uusiutumaan

Perustettu taas paikallinen - aika matalarakenteinen - Almeria. Kyseisessä Espanjan kolkassa kasvihuoneet peittävät satoja neliökilometrejä. Tässä on harson alla parikymmentä aaria. Almerian viritykset hallitsevat jopa alueen satellittikuvaa, mutta näistä saa yleiskuvan huomattavan maanläheisesti ajelemalla valtatie kahtatoista.

Tässä istutetaan Nicola-perunaa. Kumpikin istuttaja olisi ottanut
mieluummin keltaiset kuin vaaleanpunaiset kuulonsuojaimet, mutta isoveli
osoitti tällä kertaa kypsyytensä. Isännälle ei värillä ole väliä, mutta
mieluiten ne, jotka osaavat vastaanottaa puhelut kännykästä.

Isäntä ja emäntä ovat kaiken muun näpertämisen ohella viettäneet virkistävää viikonloppua kasvimaalla. Erityisen virkistävä yksityiskohta on ollut pohjoistuuli.

Perjantaina saatiin maahan perunat lapsityövoiman suosiollisella avustuksella. Työvoiman suurin ongelma oli se, että työn alkuun päästiin niin hitaasti. Olisi pitänyt joutua heti työmaalle, mutta ennen lähtöä äiti ja isä hidastelivat ihan tahallaan esim. lastaamalla siemenperunat mukaan. Paikan päällä taas kärsivällisyyttä koeteltiin mittailemalla ensimmäinen vako sellaiseen paikkaan, että herneille ja porkkanoille jää sopiva tila perunoitten ja vihannespenkkien väliin. Onneksi viidenkymmenen metrin rullamittaa on ihan kiva kelata. Lopulta odotus palkittiin ja "hättäinen" jälkikasvu pääsi isännän kuljettaman ensiluokan huvipuistolaitteen kyytiin.

Istutettavia lajikkeita oli usampia. Emännän hommaksi jäi katsoa, että lajikkeet tulevat maahan tarkoitettuihin kohtiin ja laatia dokumentti, josta vielä nostoaikaan selviäisi, missä mitäkin on. Kyseinen dokumentti piti myös pystyä varjelemaan alussa mainitulta virkistävältä yksityiskohdalta. Sitten pitää tietysti vielä nostettaessa pitää erät erillään. Kesän kotitarpeiksi pihan viereen istutettiin nimittäin pari ämpärillistä perunoita, jotka oli syksyllä siemeneksi otettu, mutta joista oli talven aikana kadonnut varma tieto lajikkeesta. Kellarissa ei kyllä tuulen pitäisi viedä lappua ämpärin päältä.

Lauantaina kylvettiin tilliä, hernettä, porkkanaa, palsternakkaa, puna-, kelta- ja raitajuurta sekä istutettiin sipulit. Aikaisemmin mainittu hätäily lienee sukuvika. Sadon saantia hätäillään sen verran, että liki kaikki kylvökset peiteltiin kasvuharsoilla. No, perunalaarien pinnankorkeuden perusteella se on ihan aiheellistakin. Kesäkuussa syödään näillä näkymin ruokalajiin sopivimman perunalajikkeen sijasta sitä sorttia, mitä on jäljellä. Osalla etäkoululaisista on tehtävänä liikuntapäiväkirjan pitäminen. Harsojen levittäminen ja painosäkkien siirtely olisi ollut ilman muuta maininan arvoinen suoritus, mutta tällä työmaalla oli emännän ja isännän lisäksi näitten päiväkirjoittajien sijasta eläkeläisiä.