torstai 23. tammikuuta 2020

Peilailemaan

Konsernimme hermokeskuksen lähietäisyydeltä ohittava valtaväylä on nimeltään Vanhatie. Tie muuttui vanhaksi kuusikymmentäluvulla harjun toisella puolella kulkevan valtatie 12:n nykyisen linjauksen valmistuttua.

Tätä väylää kulki muun muassa Hämeen ja Viipurin linnojen välinen liikenne. Reilu sata vuotta sitten sitä pitkin peräytyivät punaiset joukot kohti Lahtea. Maria Åkerblom taas ei ihan tähän asti päässyt, vaan hänen reissunsa toppasi jo joitakin kilometrejä aikaisemmin.

Maailman turhamaisin kiinalainen on kuulemma nimeltään Pei Lai Lee. Tässä ei tarvitse turhaan peilailla, vaan voi ihan tarpeeseen havainnoida rakennuksen takaa lähestyviä mahdollisia lietevaunuja tai vähäisellä liikennetolkulla varustettuja pienehköjä pyöräilijöitä.
Piuhat kiinni lietekärryn aivoihin.
Talouskeskukseen kääntyvän risteyksen kohdalta vihannesmaalle (=Lahteen=itään) päin alkaa "mökkimäki". Maalaisittain taajassa olevat mökit ovat aivan kiinnin tiessä. Niissä on aikanaan asunut kaikkien mahdollisten alojen käsityöläisiä. Hyvistä liikenneyhteyksistä ei liene ollut haittaa ammatinharjoittamiselle. Viipurin linnan aikaisilla ja vähän myöhemmilläkin liikennenopeuksilla ja massoilla mökkien sijainti ei liene ollut liikenneturvallisuuskysymys. Nyt moottorien ja tonnien aikakaudella tilanne on muuttunut. Toistaiseksi on törmäyksiltä vältytty, mutta jotta toistaiseksi jatkuisi mahdollisimman pitkään hommattiin näkyvyyttä parantamaan peili. Pieni peili paikalla oli jo aikaisemminkin, mutta ovathan ne televisiotkin nykyään suurempia kuin ennen. Kehyksetkin herättävät toivottavasti paremmin huomiota.

Pari kautta sitten lietevaunuun hommattiin aivolisäke, jonka toimenkuvaan kuului lietemäärän säätäminen automaattisesti ajonopeuden ja kierroslukujen vaihdellessa. Levitystasaisuuden piti parantua ja isännän aivokapasiteettia vapautua kakkavirtojen säätämisestä tärkeämpiin kohteisiin - esim. emännän ajattelemiseen. Toistaiseksi määränsäätöautomatiikka oli aiheuttanut lähinnä harmaita hiuksia, tai isännän tapauksessa ehkä niiden ei vielä niin harmaiden hiuksien putoamista. Harmaantuminen on tässä talossa toistaiseksi ollut enemmän emännän heiniä.

Hyviä teorioita toimimattomuuden syylle oli kyllä kehitelty ja säätöjä tehty, mutta silti vaan ei pelittänyt toivotulla tavalla. Tänään saapuivat paikalle sitten insinööri ja tietokone, jotka paljastivat vaunun aivoista pari perustavanlaatuisesti virheellistä ajattelumallia. Inhimillisesssä toiminnassa virheelliset ajattelumallit voivat olla hyvinkin tiukassa. Uuden tavan juurruttaminen vallitsevaksi käytännöksi voi vaatia kuukausien toistamista. Koneen uudelleen ohjelmointi oli onneksi paljon nopeampaa. Eilen vaunuun täytetyt koeajovedet pääsivät testimateriaaliksi. Talven kutakuinkin ainoa pakkasyö vain piti tietenkin olla juuri nyt. Pressu ja pieni lämmitin riittivät pitämään pumput ym. sulana. Nyt näyttäisi siltä, että ensi suvelle on luvassa aikaisempaa verenpaineystävällisempää lietteen levitystä.
Hauskaa tämä säätöön liittyvä sanasto. Hystereesi on sekä fysiikan että taloustieteen termi.

maanantai 13. tammikuuta 2020

Pari aituria

Paljon melkein pihalla. Tämä kuva on joulukuulta, mutta eilen ja tänään
 on samanlailla asemoituna tavattu viimekeväisiä sonnivasikoita.
Karkauspäivä on vasta tulossa. Mitenkähän tässä käy?
Viime aikoina vallinneen sään voisi luokitella harmaaksi. Märkääkin on ollut, joten on kai parasta muistella, että kesä oli  aurinkoinen. Suojasää on siinä mielessä työllistävää, että lehmät tarvitsevat kuiviketta paljon enemmän kuin esim. kymmenen asteen pakkasella. Lisäksi kuivikkeena joutuu käyttämään imukykyistä, mutta väriltään synkkää turvetta. Kuivemmalla kelillä voisi pitäytyä kepeämmän värisessä oljessa.

Pilvisellä säällä saisi tietysti parempia kuvia, kunhan sumun läpi vain jotain
näkyy. Harvinaista valoilmiötä oli kuitenkin riennettävä kuvaamaan silläkin
uhalla, että unohtaa keitä kuvassa on. Valaistus rajoittaa
jälkikäteistä tunnistamista. Oikeanpuoleinen on kuitenkin Kymppi.
Jotta talonväki ei pääsisi urautumaan. Pari pikkusonnia on kehitellyt uuden päivärutiinin, nimeltä tullaan pois karsinasta. Kaverit ovat vielä niin pieniä ja siroja, että pääsevät läpi esim. ruokintapöydän etuaidasta siitä, mistä rotevammalla kaverilla ottaa maha kiinni.

Kulkeminen ei niin kovin haittaa, kunhan menevät takaisin samaa tietä paikkoja rikkomatta ja katsovat, mihin kakkivat. Nauta ei katso. Se nostaa häntäänsä silloin, kun asia on ajankohtainen. Sika on kuulemma paljon siistimpi. Sitä en sitten tiedä, onko lättinsä ulkopuolella kuljeskelevan possun käsitys sopivasta vessan paikasta sama kuin possulan isäntäväellä. Luulisin kuitenkin, että sikojen aitaus- ja asumisjärjestelyissä mallit ovat vakiintuneempia ja röhkijän oleskelu väärässä paikassa on harvinaisempaa kuin naudan. Eivät täälläkään tosin "ammattirotuiset" vasikat  aikanaan tulleet niistä aidoista, joista kyyttötenavat menevät ja tulevat urakalla.

Pojat on opastettu takaisin isoveljien seuraan. Monet ovat koiransa ulkoiluttamia, mutta tässä tapauksessa vasikkakin saa lisättyä isäntänsä oleskelua raikkaassa tihkusateessa. Emäntä on sillä aikaa naputellut kuitteja verokirjanpitoon. On myös päästy toteamaan, että sähköpaimenen kytkeminen valtakunnan verkkoon mahdollisten irroitusta vaativien lankojen kohentelun jälkeen on sangen aiheellista. Lehmävasikoiden ja lehmien ulkoilualueet on eristetty  muusta maailmasta sähkölangalla. Seikkailevalle vasikalle saattaisi tulla mieleen mennä aidan läpi katsomaan viimekeväisiä kavereita, myös väärää sukupuolta olevia. Tänään kyseisiä seikkailijoita ei ole tavattu liikenteessä, joten toivottavasti ovat löytäneet uuden harrastuksen. Varmempi olisi tietysti kommentoida sen jälkeen, kun tietää, mikä se mahdollinen uusi harrastus on.

torstai 2. tammikuuta 2020

Kuinka kertoa vinosta puusta?

Vasemmalla puron varressa ollut leppä kaatumassa linjalle. Oikealla korkeutta menettänyt männyn oksa. Korkeuden menettäminen tapahtui onnekkaasti linjan vierestä.
Lumi ja talvilämpötilat ovat kalenterista huolimatta olleet aika kortilla viime viikkojen aikana. Yksi vuodenaikamuistutus tuli joulun tienoissa hyvin märän lumen muodossa. Märkä lumi on painavaa ja puun runkoja taipuilikin paikoin siihen malliin, että keinutuolien suosion merkittävä kasvu olisi ollut metsänomistajan toivelistalla. Jalakseenhan se käyräksi mennyt puu on omiaan.

Rinkula ja Rautu lounaalla. Heinät kulkevat eteen ilman sähköä,
mutta ruokajuomien suhteen joutuisi sisäruokintakaudella tekemään
järjestelyjä, jos sähköt katkeavat.
Puunkasvattajien lisäksi märkä lumi oksilla maksaa yleensä myös sähköyhtiöille tai ainakin sähkönkäyttäjille. Kyyttöjen laiduntama puron varsi Helvetin rotkossa on nimensä veroinen yleensä myös sähkölaitoksen linjojen korjaajille; työkaluja saa kanniskella syvässä lumessa tai sitten hyttysparvien avustuksella. Sähkölinja kulkee rotkossa pitkin puron vartta ja reunapuita säännöllisesti saksitaan vähemmän riskialttiiksi.

Sähköjen ollessa poikki tai sähköt poikki -sään vallitessa kannattaa yleensä mennä rotkoon katsomaan, josko vika olisi lähellä tai uhkaamassa. Nytkin linjan varresta paikannettiin uhkaavasti kallistunut leppä. Isäntä ajatteli saattaa tämän sähköyhtiön tietoon jo ennen kuin virta katkeaa. Seudulla valinneet katkot oli tässä vaiheessa jo selätetty. Sähkölaitos ei ainakaan missään helposti löydettävässä paikassa kerro, mihin toivottaisiin ilmoituksia ongelmista, joita ei varsinsisesti vielä ole. Lähinnä sopivimmilta vaikutti yhtiön vikailmoitusnumero. Numerosta vastasi automaatti, joka ilmoitti, että kaikkialla sähkö kulkee eikä vikoja ole. Loppuun tuli kuitenkin jonkinlainen pehmennys, että jos nyt kumminkin haluat ilmoittaa jostain viasta, vaikka sellaista ei ole, niin odottele linjoilla, että joku vastaa. Odotella sai. Kappale oli tylsä, eikä toistuvia ilmoituksia siitä, että kaikki asiakaspalvelijat ovat varattuina, voi niitäkään varsinaisena laatuviihteenä pitää. Odotus kuitenkin palkittiin ja lopulta asiakaspalvelija vastasi. Hänkään ei tehnyt mitään tiedolla vinossa olevasta lepästä (Alnus incana), mutta antoi sähköpostiosoitteen, johon tiedon voisi kertoa. Netti onneksi pelasi - meillä on vielä langallinenkin käytössä, huonolla säällä langaton on välillä epävarma - ja sähköpostin pääsi lähettämään. Sähköyhtiön metsurikin saapui ennenkuin painovoima sanoi viimeisen sanansa ja elektronit jatkavat virtaansa suunnitelman mukaisella reitillä.