Toukotouhua

Sadepäivä, mutta ei ollut metsässä käynti mikään kävely mustavalkotelevisiossa. Paisterinteen kulotusalueella kärventynyt kataja oli saanut kaulaansa oranssin pörröhuivin.

Kuva on vähän kaukaa. Etäisyys johtuu siitä, että sonnit
ovat nopeampia kuin perässä juokseva isäntä. Tosin
isäntä antoi tasoitusta ottamalla juostessa kännykkää
kuvausvalmiuteen. Lisäksi isäntä pääsisi ikämiessarjaankin,
toisin kuin tämä nelijalkainen nuoriso. Aitatolpan paikalla
häämöttävällä emännällä oli sen verran etumatkaa, että ehti
pois alta ennen avattua veräjää.

Tuli sadepäivä kuin tilauksesta. Viimeiset varsinaiset kylvöt on saatu tehtyä, joten tämän talon pelloille osuvat sateet tulevat laariin. Viikolla viimeisteltiin aitauksia. Lehmät ja vasikat pääsivät metsään, sonnit pellolle ja hiehot pihatöihin eli tuuraamaan ruohonleikkureita kuivurin ympäristöön. Yhtä vasua vielä odotellaan, sillä siitossonnien syysloman aloitus meni viime syksynä pari kolme viikkoa pitkäksi. Söpö on ainakin kovasti sen näköinen, että prinssi tai prinsessa Uljas olisi lähiaikoina tulossa.  

Kuvassa pyhätuukin esihistorialliset vaiheet, eli pellava taimella.

Laitumellelaskut sujuivat melkein ilman ylimääräisiä askelia. Lähes alinta aitalankaa matalampaa Uraa piti seurata pari kertaa metsään, kun pienokainen erehtyi toistuvasti menemään sen alimman langan ali. Tähän seuraamiseen onneksi riitti kävelyvauhti. Lisäksi positiivisia puolia on se, että vasikka metsässä ei aiheuta vaaratilanteita liikenteelle ja että Uran massalla ei väärässäkään paikassa - mm. mansikkamaan tihkuletkujen päällä saa kovin pahaa jälkeä. Esim. kymmenen sonnin perässä kulkiessa voi tällaisiakin huolia tulla mieleen. Muutaman tunnin metsävisiitin aikana tyttelille tuli ilmeisesti mittaa sen verran lisää, että aitalangan alitus takaisin maito-osastolle ei onnistunutkaan heittämällä. Opastetusti onneksi sujui ja Ura on ruokailurytmistään päätellen vakaalla kasvu-uralla. Ura oli syntyessään tämän kevään vasikoista ylivoimaisesti pienin, joten kasvunvaraa kyllä on.

Sitten on taas istutettu taimia; lisää salaatteja, kukka- ja kyssäkaaleja ja kesä- ja talvikurpitsaa. Aikaisemmin istutetut salaatit ovat jo selvästi kasvaneet. Porkkanarivitkin näkyvät, mutta ovat kyllä selvästi jäljessä lohkon luontaista menestyjää, jauhosavikkaa. Kuokkia kuitenkin jo teroitellaan, joten vetoa kannattaa lyödä porkkanoiden puolesta ja savikat jättää panoksitta. Perunapenkit on rikkaäestetty. Tässä kohtaa työ toteutettiin 12-metrisen rikkaäkeen ja traktorin sijasta bioenergialla emäntä ja harava -menetelmällä (työleveys n. 1/27). Sitä 12-metristä taas on ulkoilutettu useimpien muiden kasvilajien joukossa. Tästä voinee päätellä jotain perunan viljelyn laajuudesta verrattuna esim. härkäpapuun. Perunaa tulee kyllä syötyä näistä paljon enemmän. Sopii siihen tietoon, että aikoinaan härkäpavun viljely väheni siinä vaiheessa, kun peruna ja herne yleistyivät. Historiallinen trendi näyttää pitävän pintansa. Mutta syödään sitä papuakin ja huomenna kylvetään kasvimaalle niitä isosiemenisiä lajikkeita. 

Maissia ja kesäkurpitsaa. Kesäkurpitsat ovat siirtyneet kasvihuoneesta ulkoruokintaan ja tomaatin taimi on kennon vieressä saanut lisää tilaa. Maisseihin kerittäneen ensi viikolla.

 

Istutellaan

Perunaa istuuntumassa lapsityövoiman avustuksella. Emäntä pukeutuu nuorekkaasti, eli käyttää kuulonsuojaimia, joissa lukee "kid". Lapsityövoiman nuoruus vakuuttaa ilman tekstitystäkin. Maahan on menossa sisukseltaankin vaaleanpunaista Mulberry Beauty -perunaa.

Ensimmäisiä kasvimaahommia penkkien teon
jälkeen on ollut sipulin istutus. Aika tuoksuvia
ovat olleet istukkaat, kun ne on piiloistaan
löydetty. Niitä on käyty nokkimassa harson läpi
mullan alta. Ihan uusi ja ehjä harsokin vielä.
Teosta epäillään kaksisiipisiä nokkalintuja
kavereineen.

Viime numerossa sulamisvedet vielä lainehtivat, mutta nyt ovat pellot paikoin jo kuivuneet. Muistiinpanoista näkyi, että vuosi sitten ensimmäisiä perunoita istutettiin reilusti huhtikuun puolella. Tänä vuonna ensimmäiset pääsivät maahan 4.5. ja homma viimeisteltiin eilen. Juhannusperunoiden saanti näistä nurkista on siis vähintäänkin erittäin epävarmaa. Alkavan viikon säätkään eivät miltään lämpösummapommeilta näytä. Toukokuun puolelle meni porkkanan  kylvökin. Värien ystäville tiedoksi, että nyt saatiin taas violetinkin lajikkeen siemeniä.

Ei viherrä saati sitten kuki. Mitäs tähän kylvettäisiin
rypsin tilalle?

Viimesyksyn valmistelujen mukaan parhaillaan odoteltaisiin syysrypsin kukintaa. Alkukevään havainnot kuitenkin viittasivat siihen, että vähintään ensi vuoteen saadaan odottaa - sikäli kun loppukesästä kylvetään uutta. Havainnot ovat nyt vahvistuneet. Isossa osassa maata syyskasvit vei pelloilla jäätyneen maan päällä talven leutoina jaksoina seissyt vesi. Tässä tapauksessa osansa oli todennäköisesti myös ennen lumia olleilla muutamalla kipakalla pakkasella sekä kevään kylmien öitten ja tuulisten päivien yhdistelmillä. Viimeiseen viittasi se, että vähiten huono oli kasvusto niissä metsänlaidan kohdissa, joista lumi oli viimeksi sulanut. Paikoin tuhon viimeisteli rouste, joka nosti taimet juurineen maasta. Jotain pitäisi siis kylvää tilalle. Rypsin tarpeita varten lantaa saaneet lohkot eivät ole omiaan härkäpavulle. Se menee niissä herkästi lakoon, koska pystyy pyydystämään typpeä myös ilmasta. Hamppu pystyy kyllä käyttämään runsaasti ravinteita, mutta jo näin toukokuussa joutuu toteamaan, että syksy lähenee sen kannalta hurjaa vauhtia. Puimaan pitäisi kuitenkin päästä ennen lumen tuloa. 

Hampunsiemeniä kumminkin hommattiin lisää. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee huumausainelakiin liittyen säädösuudistusta, joka vaatisi kuitu- tai öljyhampunviljelijää ilmoittamaan huhtikuun ensimmäiseen päivään mennessä aiotut hamppulohkot, kylvömäärät ja arvioidut kylvöpäivät. Vakuustodistusten toimittamiseen olisi armonaikaa vielä kylvön jälkeen siltä varalta, että siemeniä ei tilalla vielä maaliskuussa ole. Nykyisin riittää, kun tiedot lohkoista, kylvömääristä ja -päivistä sekä vakuustodistukset toimittaa maatalousviranomaisille kesäkuussa. 

Tänä vuonna täällä oli maaliskuussa rypsilohkoilla vielä lunta pinnassa, joten hamppualan kasvun ennustaminen olisi vaatinut kohtuullisen pätevää kristallipalloa tai juuri oikeaa korttipakkaa. Ensin siis ennuste lääkeviranomaisille, sitten toteuma maatalousviranomaisille. Fimea haluaa lisäksi vielä tiedon suunnitellusta käyttötarkoituksesta ja selostuksen siitä, mitä tapahtuu muille kuin myydyille kasvinosille. Ja kaikkihan ovat yksimielisiä siitä, että viljelijöiden hallinnollista taakkaa ei pidä kasvattaa.

Tätä et usein näe. MF35 tankataan noin kerran vuodessa. Löpöpihi kone matkalla perunamaalle.

Vesiasioita

Vähän aikaa asutaan melkein rantatontilla. "Järven" keskellä on salaojakaivo. Vettä tulee kuitenkin nopeammin kuin 40 cm putki vetää.

Uitettu paali. Sulamisvesi ei päässyt tien toiselle puolelle,
mikä nosti veden pinnan paalimakkaran ympärillä.
Mitenkähän nämä kuivat heinät kuivatetaan?

Talvella satoi pari kertaa lunta. Erityisesti tämän muistanee se osa tuttavapiiriä, joka aurailee lunta ja maksaa niitä auraustraktoreihin tankattuja polttoaineita. Tällä hetkellä lumimäärä ilmenee sulamisvetenä. 

Radiossa kuului tiedotuksia kevättulvien vuoksi poikki
olevista teistä ja käytössä olevista kiertoteistä. Tämä peltotie
ei ollut listalla, mutta poikki oli silti.

Täällä näytti talven mittaan lauhempinakin jaksoina pelloilla enimmäkseen ihan hyvältä. Kaltevalla lohkolla vesi valuu jäätyneen maan päällä alaspäin eikä jää pellolle seisomaan. Lämpötila myös pysyi pääosin sen verran matalana, ettei vesialueita syntynyt kaikkiin notkokohtiinkaan. Nyt kun lumen sulaminen on päässyt vauhtiin, mutta maa on edelleen jäässä, on sitten saatu lätäköitäkin. Katsotaan, miten käy.

Ensi havainto lumen alta paljastuneista rypseistä ei ollut lupaava. Ainakin osalle alaa joutunee keksimään jotain korvaavaa. Kevät vaikuttaa kuitenkin sen verran myöhäiseltä, että se jotain ei taida olla ainakaan hamppua. Eikä härkäpapukaan lyhyen kasvuajan kasvi ole. 

Ja sitten se korjattiin.

Eilen tuli kylvettyä ensimmäiset taimet. Sekin vähän myöhemmin kuin edellisinä vuosina. Kasvihuoneeseen on rahdattu lehmien juoma-astia ja täytetty se vedellä. Ajatus on, että päivällä kasvihuoneen ollessa lämmin, vesikin lämpenee ja veteen varautunut lämpö sitten yön aikana edistää pakkasen ulkopuolella pysymistä. Toki öitä varten sinne rahdattiin myös lämmitin ja vedettiin sähköjohto. "Tallentava kameravalvonta" -kyltti ilman kameraa ja tallennusta saattaa tehota rosvoon, mutta pakkanen tuskin hämääntyy patterista ilman päälle kytkettyä sähkövastusta. Nyt kylvökset ovat vielä sisätiloissa itämässä. Kun sirkkalehdet putkahtavat alkuviikosta pintaan, viedään kennot kasvihuoneeseen valoisampaan. Kylmimmät yöt on tällä hetkellä luvattu keskiviikon torstain tienoille ja vielä vappuaaton sääkin näytti olevan virkavallan toivomaa tyyppiä.

Tästä kahlataan kesäaikaan emännänkin saappaanvarsilla yli ja silta on sen verran korkealla, kuvan tulvan ihailijat kävelevät siitä ali. Nythän tuosta lähtee uimaan - ainakin myötävirtaan - jos ei ole paleluun taipuvainen.

Ja perinnebiotoopin tulvaniitylläkin tulvii.

Nyt tuli eka

Lähtölaukaus. Muutama päivä sitten tapasimme enimmäistä kertaa Triljoonan pikkuveljen Unon. Poikimakauden avasi tänä vuonna "numerosukuun" kuuluva Riljoona-lehmä. Tämä sonnipoika oli siten numero yksi ihan käytännössäkin. 

Punaisissa pihdeissä on "päämerkki" ja keltaisissa "sähkömerkki",
eli elektroninen apumerkki. Ne saa kiinnitettyä samoillakin
pihdeillä, kunhan irroittelee ja kiinnittelee erilaisten merkkien
käytön mahdollistavaa soviteosaa. Vasikan kannalta lienee
kuitenkin mukavampi, että toimitus on mahdollisimman nopea.
Siksi on päädytty kaksien pihtien tekniikkaan, ettei esimerkiksi
tarvitse pidätellä vasikkaa, kun näpeistä pudonnutta sovitekappaletta
etsitään korsien joukosta.

Vasikoita oli jo vähän odoteltu, mutta ilmeisesti rehuntekohelteiden aikana ei laitumella tapahtunut mitään, koska ensimmäinen vasikka tupsahti vasta nyt huhtikuun puolella. Riljoona-lehmä oli kyytöille tyypilliseksi havaittujen mieltymysten mukaisesti valinnut poikimisen taivasalla korsikeon päällä. Vaihtoehdot olivat halli seinineen ja kuivikkeineen tai sitten kuusen alla.  Ne seinät ja kuivikkeet tuntuvat lähes säännönmukaisesti olevan liian laitosmainen ympäristö luonnonhelmassa viihtyvälle, kun sinne ei valinta juuri osu. Vasikka oli ensimmäisen kerran tavattaessa maidolla, joten emon tai pienokaisen ammattitaidossa ei näyttänyt olevan puutteita. Siitä huolimatta sääennustetta katselleet ihmiset päättivät besservisseröidä lapsenhoitoasioissa ja opastaa herrasväen katon alle ennen räntäsadetta. 

Vasikoiden lisäksi viikon ohjelmaan on kuulunut hakkuu. Koneviestifani, herra 10-v hehkutteli Komatsun ja Logsetin saapumista jo pari kolme päivää etukäteen. Metsälaidunalueella harvennetaan muun muassa parikymmenvuotiasta kuusikkoa. Neljällä jalalla liikkuva lehmä etsii kyllä näppärästi polkunsa oksien ali, mutta nykyaikainen pystyihminen raapii nenänsä.

Tässä vaiheessa on saanut unohtaa uran tukkipuuna.
Vuosikasvu on kyllä ollut hyvä.

 

Kulkeminen ei ole varsinainen syy harvennukseen, vaan kuusikko on käynyt niin tiheäksi, että alaoksat eivät enää saa valoa ja kasvu hidastuu. Laidunnusnäkökulmasta voi todeta, että ruohokaan ei kasva puitten välissä ilman valoa. Toiseksi alue on kuusen tyvilahon vaivaamaa, kuten moni muukin asutun alueen metsä Etelä-Suomessa. Toiveissa on, että lahon määrä lisääntyisi vähän hitaammin, kun harvennus yritetään tehdä niin, että jäljelle jäävissä olisi terveitä puita enemmän kuin poistetuissa. Lahoa oli jo edellisessä kuusisukupolvessa. Sitä ei olisi kannattanut pystyssä seisottaa yhtään pidempään, sillä maannousemasieni tärväsi juuri sitä kalleinta tukkiosaa, josta saadaan sahapuuta. Puulaji olisi siis pitänyt vaihtaa koivuun, mutta tuohon aikaan villien märehtijöiden kanta oli täällä sellainen, että kanaviillokkikin tehtiin hirvestä. Hirven silmissä taas koivun istuttaja lienee jokin Michelin-kokin tyyppinen hahmo. Suo siellä ja vetelä täällä ja menee syteen ja saveen tämä valinta kuusen ja koivun välillä siis. Viimeaikoina se viillokki on muuten tehty rusakosta tai peurasta, eikä niitäkään voi laatukoivun tuotannon tukipylväinä pitää. Ilveksiä tuntuu olevan oikealla ja vasemmalla, mutta eivät ne vaan kaikkia pysty syömään.

Sen parikymppisen kuusikon laita näkyy takana oikealla. Tässä ollaan jo seuraavalla kuviolla. Kuusikon ja koivikon välillä näkyvä ura on yksi lehmien kesäisin käyttämistä valtaväylistä. 

Inflaatiopaineita

Vieläkö tunnistaa? Sama kaveri molemmissa kuvissa. Tonni viettää kohta synttäreitä. Hallilla on maalis-huhtikuussa aina merkkipäiväruuhka. - Synttäreitä, nimipäiviä on harvemmin, kun Tonnin, Nyhverön, Tyylikkään, Rajajoen tai Sopan kaltaisia nimekkyyksiä ei kalenterista löydy. 

Aika rauhallista. Mistään ei edes ole otettu mielenkiintoisia kuvia, joista inspiroituisi vääntämään tikusta asiaa. Näin vain kuvien saatavuus ohjaa tiedonvälitystä. Varmaan merkittävämmilläkin foorumeilla kuin yhdessä pienessä maa- ja metsätalousblogissa. Tuo tikusta asian tekeminen kuuluisi mitä ilmeisimmin siihen metsätalouspuoleen. 

Tuli hiki, kun siirtyi aurinkoisella säällä hohtavilta
hangilta haalareissa ja villahousuissa
kasvihuoneen helteeseen. Vierellä sulavan
lumikinoksen aikaansaannos on kirkasvetinen
puro käytävällä. 

Kevättalven kohokohtaa vielä odotellaan. Vasikat ovat olleet teoreettisesti mahdollisia viikon parin ajan. Vielä kuitenkin vartoillaan. Emäntä kävi kyllä bongailemassa mahoja, joissa ilmiselvästi on muutakin kuin pötsi sekä utareita, joihin ilmiselvästi on kertymässä jotain. Tuleville isille tuli tänään tilattua kantakirjat, joten kevään pienokaiset ovat sitten tukisäädösten mukaisia syntymästään lähtien. 

Tästä pääsi aloittamaan kitkentäsesongin. Pakkasyöt eivät
tunnu kasvihuoneen juolavehniä haittaavaan.

Huoltovarmuudesta on viime päivinä puhuttu runsaasti. Tilatasolla tilanne on näillä kulmilla toistaiseksi hyvin hallinnassa. Ongelmia voi tulla, jos traktori tarvitsee yllättävää remonttia. Auto- ja traktoritehtaitten komponenttipulasta (jälkimmäisestä ehkä lähinnä maatalouslehdissä) on puhuttu jo pidemmän aikaa eikä se, että osa tarvitaan vasta vuosia valmistumisen jälkeen, huhujen mukaan näytä parantavan saatavuutta. 

Vihannesten siementilauksista suurin osa on tullut. Yhtä lähetystä vielä odotellaan. Säiliöön on tullut lietettä ja löpöäkin on tämän kauden tarpeisiin. Yli kaksikymmentä vuotta uusissa traktoreissa, joista talon valikoima koostuu, ei ole ad blue -tankkia, eli senkään suhteen ei ole huolta. Paalausverkkoa tuli lisää. Varaston täydennys jäi loppuvuodesta tekemättä, vaikkei verkon hinnan erityisemmin ennakoitu laskevan. Ihan näin isoa nousuakaan ei kyllä arvailtu. Samanlailla ovat käyttäytyneet paalimuovista ja rikkakasvikalvosta pyydetyt euromäärät. Eniten on kuitenkin noussut hinta, jolla tavara liikkuu liikkeestä pihaan. Ruokakaupan hyllynreunatiirailujen perusteella annan ennakkovaroituksen kahvinkupillisen uudesta hinnoittelusta tulevan suven avoimien ovien puffetissa. Ja pysyn itse teelinjalla.

Vihannesvarasto alkaa olla myyntikelpoisten osalta finaalissa. Tämä pienentää seuraavan reko-reissun riskejä, kun ei ole enää mahdollista unohtaa tilattuja vihanneksia kotiin. Ne ei-myyntikelpoiset taas huolehtivat siitä, että talonväen lautasmallista löytyy se kasvispuolikas loppukeväänkin.

Talven vähiin käymistä ennakoitiin myös verstaalla. Isäntä ja herra 10 v. olivat siellä järjestelemässä. Oven viereisessä nurkassa ovat talvehtineet emännän sukset aina silloin, kun ne eivät ole olleet kiinni emännän monoissa. Lumikulkimien sijainti on ollut jossain määrin päällekkäinen tai rinnakkainen esim. kompressorin letkujen kanssa. Hiihtäjän näkökulmasta letkut ovat häirinneet suksien esille ottamista ja paikalleen palauttamista.  Isännän ja herra kympin näkökulma oli ilmeisesti joku muu. Tämän näkökulman vaikutuksesta herra pyöreitä vuosia päätyi kantamaan äidin sukset vanhaan navettaan, koska talvi on jo melkein loppu. Isäntä oli käynyt sirottelemassa turvetta kasvimaan lumille nopeamman sulamisen toivossa. Kasvimaalla emäntä ei ollut ajatellut hiihtää, eli olisi ne nyt voineet vielä viikon tai pari olla helposti saatavilla. No, kohta saa ottaa siemenperunat itämään.

Tupu on Papun poika ja Sopan pikkuveli. On äitinsä, muttei siskonsa näköinen. Lehmien sukulaisuusasiantuntijamme (12 v.) yleensä raportoi myös mahdolliset yhdennäköisyydet isovanhempien, serkkujen, tätien ja enojen kanssa. 

Valtuutus

Kannanotto. Helmikuun 24. päivänä täällä vietettiin synttäreitä. Vielä edellisenä päivänä olisi saatettu valita kynttilät toisin. 

Edellisen tekstin jälkeen on töitten lisäksi luettu uutisia, eikä aina niin iloisena. Maaseudulla on aika paljon suoria yhteyksiä Ukrainaan. Kausityövoiman lisäksi esim. kotieläintiloilla on maahan pysyvästi asettuneita ympärivuotisia työntekijöitä. Ilman omia suoria suhteitakin tilanne voi tuntua tulevan kovin lähelle, kun esimerkiksi lapsen luokkatoverin isä lähtee kotiinsa maataan puolustamaan. 

Tiloilla rauhan järkkyminen tuntuu työvoimatilanteen lisäksi kustannusten nousuna niin kuin monella

Potkukelkkailu hankaloitui, kun varauduttiin varastojen
täydennykseen. Ensin oli tulossa tankkirekalla lietelantaa
säiliöön ja sen jälkeen odoteltiin turvekuormaa. Helpompi
sannoittaa kunnolla, kuin miettiä, miten mutkaan liukkaalle
jumittunut sillalle valuva rekka saadaan liikkeelle toivottuun
suuntaan.

muullakin alalla. Traktorit ja kuivurit tarvitsevat sauhuteltavaa, kun töitä tehdään. Moni ei ollut pystynyt hankkimaan riittävästi polttoaineita viimevuotisen paikoin hyvin pieneksi jääneen sadon myynnillä ja nyt öljyn hinnan noustua tilanne ei ainakaan ole helpottunut. Tavanomaisen viljelyn puolella lannoitteiden korkeat hinnat jatkuvat. Viime vuonna monia lannoitetehtaita Euroopassa jopa suljettiin odottelemaan maakaasun hinnan laskua. 

Ukraina ja Venäjä ovat molemmat olleet merkittäviä viljan viejiä. Nyt on osa kylvömiehistä ja -naisista muissa tehtävissä. Mustanmeren satamat, joista mustan mullan viljat maailmalle lähtevät, eivät ole tällä hetkellä laivanvarustamojen suosikkikohteita. Viljan maailman tai vain Euroopankin markkinoilla lähitulevaisuus ei näytä ihan siltä, mihin on totuttu.

Suurempien asioiden ja tavallisten arkihommien lisäksi pieni byrokratiapläjäyskin on taas ollut ajankohtainen. Kuten tiedämme naudat ovat äärimmäisen mielenkiintoisia. Niin mielenkiintoisia, että viranomaisten on syytä saada mahdollisimman viiveettä tieto esimerkiksi navetan iloisista perhetapahtumista. Niitä muuten odotellaan alkaviksi ihan lähiaikoina. Tätä tietoa välitetään nautarekisterin kautta. EU siis edellyttää, että jäsenmaa pitää atk-pohjaista rekisteriä nautaeläimistä. Rekisteriä on tähän asti teknisesti ylläpitänyt Mtech, jonka omistajia ovat mm. neuvonta- ja kotieläinjalostustahot, joilla järjestelmiä on ollut, koska tietoja on tilojen käyttämiin palveluihin tarvittu. 

Ruokavirasto, joka siis on virallinen nautarekisterin omistaja, hyödyntää rekisteriä unionin yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä. Suomessa tietoja ja niiden ajantasaisuutta on nk. nautapalkkioiden kohdalla hyödynnetty erityisen ansiokkaasti. Digitalisaatiolla oli tässä kohtaa saatu hallinnon prosessia tehostettua, vähennettyä tukipykälistä johtuvia markkinahäiriötä sekä parannettua tukisumman jakaantumisen kohdentumista niille, joille se on tarkoitettu. Näillä perusteilla on arvattavissa, että viime syksynä komission maatalousosasto ilmoitti, että ei muuten käy. Digitaalisen päivän päälle toimivat järjestelmän olemassa olosta huolimatta on sovellettava menetelmää, joka asettaa "tulppia" taloudellisesti järkeviin teurastusajankohtiin, muuttaa maaliskuun alussa syntyneet sonnit helmikuun lopussa syntyneitä arvottomammiksi ja mielivaltaistaa tuen jakaantumista tiloille. No, onneksi EU nyt kuitenkin suuremmissa asioissa pystyi toimimaan. Näitä maallisempien asioitten hölmöyksiä ei silti yhtään kaivattaisi. 

Tätä rekisteriä ollaan nyt kuitenkin uudistamassa. Valtio eli Ruokavirasto on ottamassa homman haltuunsa. Nykyiseen järjestelmään ei kuulemma saa kaikkia nykyajan vaatimia hienouksia. Virastossa on kuulemma kohta viisi vuotta kymmenen henkeä uudistanut järjestelmää, jonka pitäisi tässä kuussa alkaa olemaan käytössä. Tämän uudistuksen käyttöön oton jälkeen kaikilla, jotka kyseisen reksiterin tietoja tarvitsevat pitää olla valtuus moiseen. Valtuutta tarvitsevat ainakin teurastamot, karjantarkkailu, neuvonta ja terveydenhuolto. Nykyisenä digiaikana näitä valtuuksia annetaan tietysti sähköisesti Suomi.fi-valtuuspalvelussa. Järjestelmään on tullut törmättyä sen verran, että voi todeta sen olevan paikoin hieman kökkö. Mm. teurastamot ja eläinten terveydenhuoltojärjestö kertovat, että tuhansittain valtuuksia puuttuu vielä ja merkittävä osa annetuista valtuuksista on annettu väärin tai puutteellisesti. 

Tämä pökkelön varsi laitumen
laidalta ei varsinaisesti liity
mitenkään aiheisiin, mutta
on kivemman näköinen
kuin esim. nautaeläinluettelo.

Täälläkin ryhdyttiin valtuuttamaan, kun kerran valtaa oli. Ensin luettiin huolellisesti ohjeita alan lehdestä. Valtuuksia voi kuulemma antaa vain henkilö, joka on rekisteröitynyt nautaeläinten pitäjäksi. Piti siis pohtia, kuka kyseinen henkilö on tilallamme. Todennäköisimmät vaihtoehdot ovat isäntä tai isäntä ja emäntä molemmat. Y-tunnukset ja tukijärjestelmät tuntevat vain yhden nimen per tila, vaikka tilatunnukseen osallisissa luetellaan sitten tarvittaessa muitakin. Meillä noissa kohdissa on isännän nimi, mutta tällaisten valtuutusten antamisten tyyppiset hommat ovat emännän heiniä. Arveltiin siksi olevan varminta suorittaa operaatio talon tavoista huolimatta isännän pankkitunnuksilla. Emäntä määräsi isännän tietokoneen ääreen. Pankissa ei tykätä, jos emäntä käyttäisi isännän tunnuksia. Isäntä rupesi klikkailemaan ennen kuin emännältä oli tullut pitemmälle meneviä ohjeita kuin suomi.fi. Suomi.fi sivu muuten ensimmäisenä tiedustelee "haluatko eron puolisostasi?". No, en todellakaan. Ilmeisesti isäntäkään ei halunnut, vaan siirtyi haeskelemaan valtuutusaiheita. Ensimmäiseksi tuli vastaan "banaanien valtuutetun punnitsijan asemaa koskeva valtuus". Piti nähtävästi haeskella jostain muusta kohdasta. Isäntä oli vakuuttunut, että tähän banaaniasiaan hänen valtuutuksen myöntövaltuutensa eivät riittäisi, eivät vaikka kysyisi emännältä luvan. Banaanit ovat maataloustuotteitten maailmanmarkkinoilla ihan merkittävä tuote nekin, mutta ryhdyttiin silti etsimään nautoja. Järjestelmässä oli valmiiksi tyrkyllä erilaisia aihealueita, mutta niistä mikään ei yksiselitteisesti sopinut nautarekisterin ylätasoksi. Suurennuslasin kuvan viereen merkityllä ruudulla pääsi kuitenkin etsimään nautaa ja kyllä suurennuslasi sen löysi. Nyt on muutamat nautaeläintietojen katselu - ja nautaeläintietojen ilmoittaminen -valtuudet myönnetty. Tai siis ainakin luulemme, että myöntö on onnistunut. 

 

Kakkajuttu

Veljekset välipalalla. Siro on tuhdimpi kuin Tuhti. Isoveli on nätti poika, mutta käytöstavoissa on toivomista. Nytkin emäntä toivoi, että odotetut sontaläjät eivät putoa aitoihin nähden Siron taakse. Käytöstapojensa vuoksi Siro ei myöskään ollut näytteenoton kohteena.

Tänään iltapäivällä oli töihin tarjolla jännittävää vaihtelua. Yleensähän siis lehmälässä näin talvisaikaan ruokitaan ja kuivitetaan ja siinä tärkeimmät. Nyt oli parille poitsulle tullut tilaus muuttaa töihin tilalle, jossa nähtiin työteknisesti järkeväksi ulkoistaa hiehojen kiimantarkkailu alan todellisille ammattilaisille. Vieraisiin lähtö edellyttää herroilta riittävän tuoretta salmonella- tai siis salmonellattomuustodistusta. Salmonellanäytteiden otto ennen eläinten siirtämistä tilalta toiselle on Suomessa normaali käytäntö ja osa niitä toimenpiteitä, joiden ansiosta salmonella on eläinlajista riippumatta täällä poikkeus, johon reagoidaan, eikä arkea, jonka kanssa eletään. 

Analyysia varten tarvitaan kourallinen hännän alta pläjähtävää näytemateriaalia. Kasojahan on pitkin karsinaa, mutta niissä ei ole nimilappuja päällä. Tästä syystä emäntä lähti parin muovipussin kanssa päivystämään herrojen Satanen ja Säe hännän nousuja. Nopeimmin homma olisi ehkä käynyt aamulla, jos olisi osunut paikalle juuri, kun tyypit ovat nousemassa jalkeille. Juuri ylös nousseelta eläimeltä saalista yleensä saa melko pian. Tällä kertaa operaatioon tuli kuitenkin lähdettyä iltapäivällä. On näytekin sitten monta tuntia tuoreempi laboratorioon saapuessaan. Sää oli mainio, ei tuullut ja pakkasta oli vain pari astetta. Joskus odottelu kestää, mutta kauhean aktiivisesti ei voi muuta tehdä, ettei hännän nousu jää huomaamatta. Matala-aktiivinen odottelu taas vaatii kolealla säällä riittävää pukeutumista. Nyt pärjäsi ylimääräisellä puserolla haalarien alla. Ja herratkin olivat kohtuullisen ripeitä.  Eivät niin ripeitä kuin parhaimmillaan, mutta emännän pukeutumiseen nähden riittävällä tasolla.

Sapuska on näin hyvin maastoutunutta, mutta toistaiseksi isäntä on aina tuubin aina lumen alta löytänyt. Rusakkosuojaakin alkaa korsilla olla joka puolella. Tuubin vieressä kulkee peltotie, jota aurataan ja auratusta lumesta on kertynyt muuri paalijonon kylkeen.