Joulun valoa

Kuvan ylimmällä makkaralla on aika suuri ego, kun
ei ole mahtunut kuoreensa.

Osa rakovalkearivistöä. Kaikki eivät mahtuneet
kuvaan samalla kertaa.

Muutamat viime vuodet jouluvalmisteluihimme on kuulunut Maaseutunuorten joulutulet. Perinne on peräisin 1980-luvulta. Maaseutunuoret, silloiselta nimeltään Nuoret tuottajat, on tervehtinyt joulun menoliikennettä isommilla ja pienemmillä tuliasetelmilla ympäri maata.

Maaseutunuorten ikäraja on 35-vuotta. Täällä pienellä paikkakunnalla ei kuitenkaan ole varaa ikärasismiin. Sekä nuoria että vanhempia on sen verran vähän, että Hämeenkoskella valtatie 12 varressa valoa tuovat maaseutuIKInuorten joulutulet. Toivotuslakanat (, joista nyt ei ole kuvaa) on puettu traktorinperäkärryjen kylkiin. Kaikkiaan valaistumisia oli noin sadalla paikkakunnalla kautta maan. Hyvän matkan toivotusten lisäksi halutaan tietysti muistuttaa, että täällä pimeiden teiden varsillakin on elämää. Joku joka kasvattaa lantut laatikkoon ja possut joulun pöytiin. Samalla toivotaan, että joulupöytään tehdään kotimaisia valintoja.

Pojat jouluoljilla.

Tänä vuonna tulikaste - tai ainakin savunhaju vaatteisiin - kerättiin toissa iltana. Tulia vastapäätä tarjottiin paikallisen kahvi- ja ruokapaikan pihassa makkaraa ja glögiä ohikulkijoille. Tarjolla ollut perusgrillimakkara oli EU-mittakaavassa erikoistuote. Edellisessä elämässään - siis sikana - sen oli mahdollista laittaa saparonsa sikkaralleen. Sikojen hännän typistys on EU:ssa kielletty, mutta silti vain 10 %:lla unionin sioista on sekä päätä että  häntää. Suomessa häntä on siis sikojen vakiovaruste.

Ei tarvitse olla edes piirikunnallisen tason meteorologi todetakseen, että kuva ei ole kuluvalta eikä edelliseltä talvelta.