Vapun päivän paisteessa

Elinvoimaa. Viime keväinen kastelukannukonsti ei käynyt, koska
kotisäiliössä ei tällä hetkellä ole lietettä kurkotuskorkeudelle.

Vuoro juolannostimella. Tämän operaation jälkeen sai vedellä rautaharavalla
nurmikolle tulleet roiskeet takaisin kasvimaan puolelle. Lisälanta nurmikolla
lisäisi leikkuutarvetta.

Sää alkaa vihdoinkin näyttää kevätkylvöiltä. Viikko sitten treenattiin jo kasvimaan merkeissä. Varsinaisesti kylvöille ei päästy, mutta lannoitettiin ja muokattiin. Ensin levitettiin lanta. Sitten se vispilöitiin juolannostimella maanrakoon. Leveämpi kaistale kynnettiinkin, koska lannassa oli jonkin verran joukossa pidempää kortta. Lopuksi tehtiin vielä kylvöalusta kelajyrsimellä.

Jyrsin oli tietenkin hallissa kaikkein takimmaisena. Puimuri, lietevaunu, hakkuri, kasvinsuojeluruisku, vanha, vielä vanhempi ja erittäin vanha kylvökone.... Ihan kaikkia ei sentään tarvinnut siirtää edestä. viimeiset esteet kuitenkin raivattiin hauiskäyttöisellä pumppukärryllä, jotta jyrsimen kimppuun päästiin. Koneen varsinainen käyttötarkoitus olisi nurmen lopettaminen ilman kemiallisia apuneuvoja, mutta kun se talossa on, tulee sitä käytettyä kasvimaatarpeisiinkin.

Turvelanta kasvimaalle koukattiin tästä sonnien ruokintapöydän takaa.
Tätä kohtaa kuivitetaan vähemmän ja tyhjennetään useammin.
Tarkoitus on, että tässä vain seistäisiin syömässä ja ruokalevolle
siirryttäisiin takavasemmalle.  Tämä vähemmän kuiviketta sisältävä
lanta tehoaa kasvimaalla huonosti palaneenakin (=kompostoituneena).
Runsas olki tai kutterin puru kuluttavat hajoamiseensa niin paljon
typpeä, että sitä ei kasveille enää riitäkään. Turve ei vie voimia siinä
määrin  ja lisäksi kuivittaa hyvin. Olki on kyllä lehmien alla kivemman
näköistä. Kasvimaaharavan piikeissä en siitä erityisemmin pidä. 

Homma meni ajoituksen puolesta noin sataprosenttisesti pieleen, sillä kaikkien näiden operaatioiden jälkeen tuli sitten sade. Ja muutamien seuraavienkin päivien sateet. Äestetty tai jyrsitty maa ei kovin äkkiä kuivu. Peltoviljelyssä pitäisi siis päästä kylvämään kohta, kun maa on saatu kylvökuntoon. Märkä maa tiivistyy koneiden alla ja lisäksi se tukkii piikit, vantaat, varpajyrät, mitä nyt missäkin koneessa on. Traktorien kellumattomuudestakin on helppo vakuuttua märällä pellolla.

Kasvimaatasolla ongelma ei ole niin paha. Emännällä on akselipaino kansanterveyslaitoksen hyväksymissä rajoissa, joten maan tiivistyminen ei uhkaa maaperän vesitaloutta tai juuristojen kasvumahdollisuuksia. Kylvöalusta ei enää ollut ihan optimaalinen, mutta eipähän myöskään tarvinnut kastella niin paljon.

Parikymmentä vuotta sitten ylioppilaslakin lipan auringonsuojaominaisuuksien vajavaisuus tuli testattua Ullanlinnanmäen auringon alla. Naamaa saattoi kuumottaa piknikkipäivän jälkeen. Sama aurinko paistaa täällä sata kilometriä pohjoisempanankin, joten emäntä vaihtoi suosiolla kylvötoihin samettilakin leveälieriseen kasvimaahattuun. Ei ole opintojen oheistoimintakaan mennyt hukkaan. Nyt ei nimittäin kuumota. Ja olihan se lakin värikin tietysti hiukan likaherkkä.

Päivän päähineet.