Kasviretki

Tähän pöytään ei tarjottavia tarvitse katsoa kevyttuotehyllystä.

Tämän päivän sana oli talossa maatilamatkailu. Meille ilmoittautui viime viikolla puhelimitse
kasvituristiseurue Forssan suunnalta. Lupasimme vastaanottaa, kasveilta emme kysyneet. Perinnebiotoopista on vuosituhannen vaihteen tietämillä luetteloitu pitkälle toistasataa kasvilajia. Lehmän turpa tekee tilaa monelle lajille, joka ei kestä maitohorsman tai mesiangervon varjostusta. Naudan suu ei ole tuohesta vaan karheasta kielestä, jolle horsma ja angervo ovat gurmeeta ja faindainingia parhaasta päästä. Ja olen muuten lukenut mesiangervon ihan ihmisille tarkoitettujen fine dining -paikkojen listaltakin. AIV-rehua en ole nähnyt, vaikka hapatustakin näissä paikoissa ansiokkaasti hyödynnetään.

Jänönsalaatti. Jänöjä kyllä piisaa
nurkissa, mutta eivät ne näitä
ole syöneet.

Anttila ampaisi, mutta me tulimme paikalle
kaikessa rauhassa: "orvokki, valkoLEHDOKKI,
vuokko ja moni muu".

Runsas vuosi sitten myrskytuuli kaatoi pihasta ison kuusen. Kuusi sahattiin vähän järeämmiksi lankuiksi pihakalusteajatuksin. Kasviporukan vastaanottaminen lopulta konkretisoi nämä ajatukset ja eilen illalla nosteltiin kourakuormaajalla pihaan muutama järeä pölli ja näiden päälle pari lankkua pöydäksi sekä pari pienempää penkeiksi. Tänään kesken testiryhmän ruokailun viimeisteltiin vielä parilla ruuvilla, jotta penkki ei keiku. Nyt pitäisi vain sitten käyttöominaisuuksien arvioimiseksi syödä ahkeraan ulkona. (Sateet mieluummin öisin.) Jäljelle jääneistä, pykälää leveämmistä, lankuista tulisi sitten täydellinen kalusto, jos tähän vielä jäi pientä hiomista.

Tähtitalvikki. Kasvaa kosteammissa paikoissa
isommaksi, mutta on kumminkin metsätalous-
mielessä lehtomaisen kankaan indikaattorilajeja.

Niitä kasveja sitten. Muutama uusi nimi, tai siis nimen ja hahmon yhdistelmä, toivottavasti jäi omaankin päähän. Ihan kaikkia mielenkiintoisen näköisiä ei varmasti tunnistettu. Puron varrella kasvoi ainakin kahta sorttia litukoita, mutta olivatko ne sitten puro- vai lehto- vai luhta vai ranta vai mikä? No tunturilitukoita nyt ei kumminkaan. Jänönsalaatteja löytyi enemmänkin. Rusakon salaatteja meillä taas on kasvimaalla. Tai nyt ovat saaneet olla aika rauhassa, kun osassa on harso päällä. Joinain vuosina on pitkäkorvaperusteisia sadonmenetyksiäkin ollut. Tänä vuonna ovat tyytyneet maissiin, jonka tomera maissin viljelijä (10 v.) kohta aitasikin suurempien satotappioiden välttämiseksi. Takaisin niittyyn ja harjulle. Mm. pölkkyruohoja nähtiin. Tesmayrtin voi hätäisesti ohittaessaan katsoa vuokoksi. Valkolehdokkia on viime vuosina ilmestynyt pariin kertaan harvennettuun männikköön. Tykkää ilmeisesti valosta ja rikkoutuneesta maanpinnasta. Rikkoutumista ovat metsäkoneen ketjujen lisäksi tietysti edistäneet sorkan raapaisut. Nurmihärkki asusteli lukuisana entisellä tukkien kuormauspaikalla. Lisäksi etsimme lehtoneidonvaippaa sen edellisvuotisilta asuinsijoilta. Tällä kertaa etsivät eivät löytäneet. Täytyy yrittää uudetaan vähän myöhemmin, kun kasvi kukkii.