torstai 23. maaliskuuta 2017

Ruskeaa ja kuivaa

Mänty analysoi uuden turve-erän laatua. Testin loikoiluosa on juuri
valmistunut ja nyt on vuorossa silmämääräinen arviointi.
Imukykyä mittaavaa materiaalia on juuri tipahtamassa hännän alta.
Posti toi taas. Ensimmäinen sivu kahdeksasta. Listalla on sekä eläiviä että
kuolleita. Evira lähettää näitä nautaeläinluetteloita useamman kerran
vuodessa. Tärkeitä papereita. Joka sivussa lukee, mihin asti se on
säilytettävä. Tämä kappale pitää mahdollisissa tarkastuksissa löytyä tilalta
31.12.2020 asti. Viranomaiset kuitenkin pystyvät tulostamaan vastaavat
tiedot sähköisestä rekisteristään koska tahansa. Tai siis jos tulostukseen
tarvitaan ihminen niin, varmaankin vain virka-aikaan. Tilallakin on pääsy
sähköisiin versioihin, mutta tallessa on silti pidettävä. Suomen
ilmastopolitiikkaan taitaa kuulua hiilen sidontaa.
Kevät keikkuen tulee. Sitä myötä myös uusi turvesatsi. Vähän ehkä keikkuen sekin. Täällä harjun ja toissa vuosisadan mäntyjen varjossa ovat pihatiet vielä paikoin liukkaita. Viimevuotisella kuormalla piti mukamas selvitä pari talvea, mutta lisää vain tilattiin tyhjentyvään hallin nurkkaan. Eilen tuli nuppikuorma ja toista odotellaan. Perävaunulliset menevät yhdelle naapurin suurkuluttajalle.

Hallilla oli eilen vilkasta. Turveauton lisäksi myös teurasauto käväisi. Eivät onneksi tulleet yhtä aikaa, vaan turve kerettiin lykkimään pois reitiltä ennen seuraavaa isoa autoa.

Teurasnaudasta tai -lampaasta pitää ennen noutoa lähettää teurastamoon nk. ketjuinformaatiolomake, jossa kerrotaan yksilöidysti eläimillä mahdollisesti olleet lääkitykset, tilalla viime kuukausina havaitut taudit, tilan eläimiä hoitavan eläinlääkärin yhteystiedot, eläimiin liittyvät poikkeamat tms. Epäilen, että tätä käytäntöä ei aivan sellaisenaan ole Brasiliassa.

Tässä se nyt on. Eilen tullut turvekuorma päivää
paistattelemassa.Toiselle on vielä hyvin tilaa.
Riittoisuus jätetään tällä kertaa veikkaamatta.
Viime viikolla minulle selvisi, että tästä lomakkeen toimittamisesta pitää tilalla säilyttää jonkinlainen tosite. Esim.sähköisesti täytetystä lomakkeesta olisi pitänyt ottaa kuvaruutukaappaus. Tunnustan, että minulla ei näitä kuvaruutukaappauksia ole. Kukaan ei ole vielä niitä osunut kysymään. Mikäköhän niille vaadittu säilytysaika oli? Asia tuli esille lehtijutussa, jossa kerrottiin, että enää tuota lähetystositetta ei tarvitse säilyttää. Säilyttämisen ainoa funktio olisi käytännössä ollut kansion tai bittivaraston täyttäminen. Kuorman purku nimittäin tyssää teurastamon päässä, jos eläimelle ei kysyttyjä tietoja löydy.

Eiliseen lomakkeeseen muuten kirjoitin elintarviketurvallisuuteen vaikuttavien lisätietojen kohdalle hiehon toisen korvan olevan halki. Siihen ei saanut korvamerkkiä kiinni, joten toinen merkki matkasi Orimattilaan matkustamon puolella.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti