Kyläile kyytöillä

Tämä perinnebiotoopin puron rannalta toiselle johtava  vedenylitys-
avustin on niille, joilla ei ole vedenkestäviä sorkkia. Tyyppikäyttäjä
on kädellinen. Me nelijalkaiset tässä mieluummin vain arvioimme
rakenteiden ominaisuuksia.

On taas se aika vuodesta, joka viime vuonna oli tähän aikaan. Viikon päästä lauantaina vietetään
viidennen kerran Suomen luonnon päivää. Päivän status on noussut edelliskerroista, sillä nyt se on kalenteriin merkitty liputuspäivänä. Huljalan Tupala on alusta alkaen osallistunut juhlintaan kutsumalla kyytöille vieraita. Herra härkäpapu ja rouva Hamppu ovat nekin olleet tavattavissa kotioloissaan eli arkisesti varpaat mullassa. Käytös on kylläkin kyyttöjä yksitotisempaa seurattavaa. Vastaavasti ominaisuudet selfietaustana ovat selvästi vakaammat.

Nompparelli nyt,
yksivuotissynttärit ovat
ensi torstaina.

Merja-Kristiinan vasikka, Nompparelli, oli aivan pränikkä
viimevuotisessa luonnonpäivässä.
Nimi valittiin vierailijoiden ehdotusten joukosta.

Rouva Merja-Kristiina, Nompparellin emä,
on talon vanhin lehmä.

Tähän astisilla kerroilla Suomen luonto on ollut pävälleen hyvin myötämielinen. Taivas on esitellyt vain poutapilviä ja viimevuotinen kova tuulikin kaatoi puita aitalangoille vasta hiukan vieraiden lähdön jälkeen.

Luonnon päivää ja avoimia ovia on tänä vuonna jo kertaalleen harjoiteltukin vajaa kuukausi sitten hiukan toisen otsikon alla. Sillä kerralla saatiin pari sadekuuroa, joten nyt osaamme sateen sattuessa toimia myös sateessa. Testatusti. Heikoiten menestyi viljelykasvinäyttelyn sokerijuurikkaan vieressä päivystäneen sokeriastian sisältö. Yleensä siihen on iskenyt lähinnä lapsityövoima, jolle pullan ja muffinssien anniskelu on jossain vaiheessa lopetettu.

P.S. Teksti laadittu kyyttöpasteijan tuoksun leijaillessa keittiöstä. Maistamaan pääsee siis 26.8. klo 12 - 15. Kiitoksia vaan kaulinta pyörittävälle lapsityövoimalle.