Kevyellä kalustolla

Turpeessa löhöilevä Aunus ja Hihka arvioimassa näytteenottovälineistöä.

Lokakuun alkupuolella ropisti vettä. Kuten myös syys-, elo- ja heinäkuussa. Aikaisemmin kesällä kasvusto haihdutti veden, mutta nyt syksyllä isompi vesimäärä tuppaa pehmentämään alustaa. Siksi traktoritöiden sijasta operoitiin välillä muutamaa kertaluokkaa kevyemmillä akselipainoilla.

Maanäytteenotossa kaluston paino kertyy lähinnä näytekairasta ja -purkeista. Vallinneessa säätilassa on ehkä vielä huomioitava sadevaatteitten paino. Akselipainon lisäksi myös peltoon kohdistuva pintapaine pysyy pitkin peltoja saapastelevalla isokenkäisellä näytteenottajalla traktoriin verrattuna varsin maltillisena. Maanäytteitten lisäksi tutkitaan myös lannan ravinteita. Saman maanäytekairan kanssa operoitiin myös eläinhallissa katon alla (tässä vaiheessa sade oli tietysti lakannut) ja porailtiin kuivikepohjasta näyteainesta purkkiin.

Tiuhan nurmen tilalla pitäisi ensi vuonna olla kasvimaa. Kuivemmat olosuhteet
olisivat eduksi nurmen hengiltä saamiselle kasvimaakasvien tieltä.
Tällä kelillä on turhan helppo juurtua uudelleen. Pari muokkausta
tuskin riittää. Edellisvuotiset porkkanat ja palsternakat ainakin olivat
edeltäneen nurmen lukuisista muokkauksista huolimatta useampaan
otteeseen tukehtua raiheinään.

Ennen isoimpia sateita ehdittiin myös hiukan muokkailla. Nurmi on aika sitkeähenkistä. Uusi kasvi seuraavalla kaudella tukehtuu ruohoihin, jos lopetettavan nurmen kuritus ei ala jo syksyllä. Toisenlaisilla maalajeilla ruohonkorren henki voisi olla hiukan helpommassa, mutta täällä joutuu nurmen lopetuksessa maata kääntelemään urakalla niin syksyllä kuin keväälläkin. Matoparat. Ovat vähän pinnemmassakin nyt, kun ei kuivuus kiusaa.