Nopeammin, KORKEAMMALLE, voimakkaammin

Noin kuukausi sitten emäntä istui koti- ja maataloustöiltä turvassa kokouksessa. Isännän piti osoittaa teurasauton takaovea valitulle pääsiäishärälle. Usein, vuodenajasta riippumatta, oven osoittaminen riittää ja eläin nousee autoon ihan omaa uteliaisuuttaan ilman erikoisempia kuvioita. Vuorossa oli kesy ja utelias kaveri, joten erikoisoperaatiota ei ollut odotettavissa. Uteliaiskin voi kuitenkin olla myös epäluuloinen. Ja sen lisäksi erinomainen korkeushyppääjä.

Kyyttöhärän sisäpaistia päätyi omaankin pääsiäispöytään. Suolaa ja pippuria pintaan, yö voipaperiin käärittynä jääkaapissa, aamulla pariksi kolmeksi tunniksi huoneen lämpöön, ruskistus pannulla, vajaa puolitoista tuntia 125-asteisessa uunissa ritilän päällä, voipaperin sisässä lautaselle, jossa liinan ja pannulappujen peittelemänä puolen tunnin lepo, minkä jälkeen viipaleina suppilovahverokastikkeen seuraan.

Emännän kokoustauko keskeytyi hengästyneen isännä puheluun. Tiedusteli, mikä laitetaan tilalle pääsiäispöytiin, kun aiottu kaveri on ylittänyt karsinan aidan puhtaasti useampaan suuntaan - ilman vauhtia huom. Halllin ovet olivat onneksi kiinni, joten härkä oli aina saatu palautettua takaisin uuteen yritykseen. Hengästyminen oli sen sivutuotetta. Hikikin oli tullut pintaan useamman kerroksen läpi, kun haalarit niskassa oli urakalla kiipeilty aitojen yli ja oltu nautaa nopeampia.

Irtoaidat viritettynä etuaidan tilapäiskorotuksiksi. Vihreiden muoviosien korkeudelta tultiin kuukausi sitten rimaa hipomatta lattialle ruokintapöydän eteen. Taustalla näkyvä Nurmi on paikalla seurustelevana upseerina, jotta karsinassa ei tarvitsisi odotella yksinänsä.

Isäntä, teurakuski ja härkä olivat kaikki ehjiä, joten siinä mielessä hätää ei ollut. Varamies valittiin. Emäntä etsi sille numeron nautarekisteristä ja teki  asiaankuuluvat ilmoitukset. Onneksi puhelimen netti pelitti. Eläimen mukana kulkeviin papereihin vaihdettiin vaihtuneen lähtijän numerot, kunhan emäntä sai ne isännälle tekstiviestitettyä. Korvakarvojen takaa korvamerkistä niitä ei paremmillakaan okulaareilla selvitä liikuvalta eläimeltä.

Pääsiäisen myötä pakastimet olivat taas  vajuneet, joten teuraskyyti oli pinnan nostamiseksi tilattu paikalle. Edelliskertaisen nahkansa pelastajan epäluuloisuuden ei arveltu vähentyneen. Lastauskarsinaan tehtiin siksi eräitä täydentäviä valmisteluja. Ketjuilla ja liinoilla kiinnitettiin rakenteisiin teräksisiä irtoaitoja niin, että ylälaita tuli lähes metrin korkeammalle. Nyt korkeus oli riittävä jopa tälle patriksjööperi-klubin kunniajäsenelle. Yli ei enää tultu. Sen sijaan kaveri livahti välistä, josta kokeneen teuraskuskin mukaan ei pitänyt mahtua. Kyytöt ovat ennenkin tehneet asioita, joihin naudat eivät yleisen tietämyksen mukaan pysty Livahduksen jälkeen suunnattiin omaan kotikarsinaan - tietenkin aita ylittämällä.  Pojan lähtöpisteeseen palauttamisen pelättiin vaativan pitempiaikaista juonimista. Sieltä se onneksi kumminkin tuli samantien parin kesyimmän kanssa, eikä tarvinnut ottaa koko laumaa halliin irralleen hölkkäämään. Kyytiin siis meni. Hikisintä ja aikaavievintä hommaa taisi  lopulta onneksi olla tilapäisaitojen virittely ja purkaminen. Vähempi jännitys olisi kyllä riittänyt.

Toiseksi viimeinen mutka matkassa oli muuten jo ennen lastausta. Autoilija soitti olevansa SEO:n (ent.) kohdalla tulossa, joten hallille lähdettiin ripeästi. Autoa ei kuitenkaan kuulunut. Rupesimme miettimään, onko tien varressa joku muukin kuin muutaman kilometrin päässä oleva SEO (ent.). Ukki oli kuitenkin liikenteessä samassa suunnassa ja soitti, että odotettu auto seurustelee poliisiauton kanssa vähän matkan päässä. Huomautettavaa ei ollut ollut, joten viiveestä selvittiin sillä, että emännän tee oli pykälää jäähtyneempää hallilta palatessa. Isäntä keitti uutta.