Ulkoilupäivä

Iltapäivän spurtti. Sähköposti johtaa, Seiska, Suo ja Suttu kärkkymässä, emäntä pitää perää. Isäntä kehui, että paremman kuvan olisi saanut aamupäivän karkureissulta pakettiauton tuulilasin läpi. Päätyi kuitenkin olemaan kuvaamatta, kun suunnan pitäminen peruutuksessa ja kuvan ottaminen eivät olleet erityisen yhteensopivia. Mammat lyllertävät aitauksen puolella lumessa opastamassa nuorisoa oikealle reitille.

Hiihtokelit ovat mainiot ja emäntä on koettanut sitä huvin ja urheilun kannalta hyödyntää. Välillä tulee hyödynnyssuunnitelmiin suunnittelemattomia muutoksia. Eilinen aamu tuli aloitettua paperihommilla ja sen jälkeen oli aikomus valita perunan pesun ja hiihtämisen välillä (=mennä hiihtämään). Naapuri kuitenkin ilmoitti kotieläimistä peltotiellä. 

Mummo ja ukki olivat reissussa, mutta työvoimatilanne oli kohtuullinen, sillä abiturientin lukuloma alkoi edellisellä viikolla. Suunnitelmissa oli ollut järjestää traktorin ja peräkärryn avulla pihanurkissa yksityispenkkarit. Karamelliosion piti tosin olla käänteinen niin, että pikkuveli heittää maasta lavalla matkaavalle päivänsankarille karkkeja korvaukseksi kaikista vuosien varrella pöllimistään. Sää oli kuitenkin niin kylmä, että traktoria ei pelkästään tähän tarkoitukseen startattu ja lapsi on nyt edelleen vailla penkinpainajaisajelua. Eilen lukeminen (oletettavasti) keskeytyi ja vaihtui ulkoiluun suksisauva kädessä. Suksisauva oli lähin reitillä ollut pitkä esine ja sen tarkoitus oli tarpeen vaatiessa lisätä henkilön aitapätevyyttä parilla metrillä. 

Isäntä yritti pakettiautolla lähteä kiertämään karkulaisia vastaan. Sää oli sen verran leuto, että auto ylipäätään käynnistyi. Kiertolenkki kulkee harjulla ja lumista rinnettä ylös pääseminen oli aika epävarmaa. Yritys ei johtanut toivottuihin tuloksiin, joten isäntä teki täyskäännöksen ja suuntasi lukulomalaisen kanssa perään samaa reittiä kuin karkulaiset olivat menneet. Emäntä viritteli paluureitille langan toppaamaan pihaan juoksemisen, sulki hallin toisen pään ovet ja opasti yhden siihen päätyyn jääneen takaisin aitojen sisään. Hiehojen valitsemassakin suunnassa oli jyrkkä nousu vastassa, mutta ne oli saavutettu ennen sitä. Lapsukainen hyppäsi suksisauvansa kera tyttelien taakse ja isäntä ryhtyi näyttämään tietä peruuttamalla edeltä takaisin hallille päin. Eläimet eivät onneksi mene erityisen mielellään syvään lumeen, joten matka sujui oikeaan suuntaan ja kaikki saatiin kotiin.

Toimintavarmaa ja säähän sopivaa
vedenkuljetusteknologiaa

Ruuan jälkeen isäntä lähti ruokkimaan eläimiä, mutta soitti jo pihalta, että nyt näkyy riihellä ylimääräistä porukkaa. Abiturientti ulkoilutettiin uudelleen ja porukka käytiin opastamassa takaisin. Aitojen tilanteeseen perehdyttiin hieman, sillä heräsi epäilys parin metrin sähköttömästä välistä. Nyt olisi näiden alkuverryttelyjen jälkeen ehtinyt hiihtämään. Herkästi nälkiintymisensä ääneen osoittavaa lapsityövoiman osaa ajatellen perunat olisi ehkä kuitenkin pitänyt pestä varmuuden vuoksi ennen lähtöä.

Hiihto jäi sillä seuraavaksi emäntä sai puhelimitse kuumavesitilauksen. Kännykkä säästää kyllä monelta 

Letkulla kannusta kuumaa vettä jäätyneeseen tuloputkeen. 
Emäntä kaatoi kanisterista vettä isännän pitelemään suppiloon. 
Kameran pito kymmenen litran kanisterin kanssa ei 
onnistunut yhtä aikaa, joten kuvassa isännän yksilösuoritus.

askeleelta. Karkumatkalla olleitten tyttelien juoma-astiaan ei tullut vettä. Altaassa ollut vesi oli kyllä sulaa, mutta lisää ei tullut, joten kaivosta tulevan letkun täytyi olla jäässä. Letku on uretaanilla eristetty ja se kulkee kaivosta putken sisässä. Isäntä oli virittänyt kuumailmapuhaltimen puhaltamaan putkeen, mutta eriste teki työnsä, eli eipähän se letku ulkoa päin juuri lämmennyt. Ruvettiin siis pienellä letkulla tunkemaan kuumaa vettä jääpatsasta kohti ylhäältä päin. Isäntä piti suppiloa, johon letku oli kiinnitetty ja ohjasi letkua eteenpäin. Emäntä liritteli

 kanisterista vettä suppiloon. Ensin yhden, sitten toisen ja sitten pulkkaili hakemaan kaksi kanisterillista lisää. Kolmaskin meni ja puolessa välissä neljättä päädyttiin menetelmän vaihtoon. Kaivon pohjalla oli aika koleaa ja isäntä haki sinne vähäksi aikaa isomman lämpöpuhaltimen. Onneksi se lopulta tepsi. Seuraavat vaihtoehdot olisivat olleet huomattavan työläitä. Tänään on sitten päässyt hiihtelemään ihan omin nokkinensa eilisen perheen kanssa ulkoilun vastapainoksi.