Kasvukautta odotellessa

Juuri kylvettyjä apilan siemeniä kasvuston seassa. Punaiset rinkulat ovat toivottavasti avuksi niille, jotka eivät ole apilansiemeniä ennen tavanneet. Siemenet ovat kosteassa maassa valmiina silloin, kun lämpö alkaa riittämään. Siinä vaiheessa ei nimittäin koneella ole yleensä pellolle asiaa.

Tältä näytti kylvössä käytetyn rikkaäkeen takana. Lumisessa kohdassa
erottuu hyvin peuranpolkukin.

Talvikylvöt kuitattiin valmiiksi ennen vuoden vaihdetta. Nyt on samalla menetelmällä oltu etkoilla kevään sesongin suhteen. Osa nurmen kasveista kärsii talvesta, ja nurmi harvenee. Harvan kasvuston pötsintäyttökyky on pieni ja lisäksi jää tilaa rikkakasveille. Jotkut rikkakasvit ovat kyllä lehmien mielestä gurmeeta, mutta eräät kasvuvoimaiset lajit luokitellaan ilmeisesti karmeitten osastoon. Lehmän turpa on aika krouvin oloinen värkki, mutta sujuvasti sillä lajitellaan vaikkapa savikan rangat jäämään ruokintapöydälle. Niiden säilöminen talveksi on tällöin mennyt niin sanotusti harakoille. Vaan eivät ne harakatkaan niitä näytä hakevan, vaikka kuivahtaneen korren luulisi hyvinkin sopivan harakanpesätyyliin.

Syysrypsipelto talven päätyttyä. Pintaa peittää lakastuneesta
kasvustosta muodostuva kerros.

Toisaalla käytiin tarkastelemassa syysrypsipellon kuulumisia. Verenpaineestaan huolestuneille on voimassa ohje mennä tarkastamaan tilanne vasta äitienpäivän tienoissa. Tässä vaiheessa näky voi olla aika lohduton, sillä syksyllä komeasti vihertänyt ruusuke kuolee talven aikana ja uusi kasvu lähtee aika vaatimattomasta. Talvituhoja on aina jonkin verran, mutta se huomioidaan syksyisessä kylvötiheydessä. Kasvustosta saattaa tulla turhan tiheä, jos talvi on kovin talvehtimismyönteinen. Tällöin kasvit kilpailevat liikaa keskenään, ja sato kärsii siitä. 

Vähän on viherrystäkin jo havaittavissa, kun lähempää katsoo. Osa rypsin taimista on merkattu punaisella ympyrällä. Toivottavasti näistä tulee lähiviikkoina riittävän tiheä kasvusto. Jos näyttää liian harvalta, on turvauduttava suunnitelmaan B ja kylvettävä jotain tilalle. Raportointi rypsimaan voinnista jatkuu kevään myohemmissä numeroissa.

Talvikylvöjä

Talvilaatua traktorin tankissa kylvöillä. Keskellä oleva punainen mötikkä
on siemensäiliö, josta siemenet letkuja pitkin puhalletaan maan pintaan.
Kantavan pellon lisäksi joulukuun kylvöjen hyvä puoli on
se, että homma on pois kiireisemmästä sesongista. Puna-apila,
valkoapila, timotei, englanninraiheinä oli käytetyn cocktailin
resepti. Saa tarjoilla ilman a-oikeuksia. T-kortti kuitenkin tarvitaan, jotta
kuvan tarjoiluvaunun saa tietä pitkin pellolle. Ja vaikka
normeja puretaan, vuoden vaihduttua korttivaatimukseksi tuli LT.

Edellisen vuoden viimeiset kylvöt myöhästyivät niukasti edellisestä raportista, joten aloitetaan niillä.

Valoa tunnelin päässä. Aurinkokin näyttäytyy vaikkei kovin
korkealta. Etualalla  märehtii pohjoissuomalaista sukua oleva Jogurtti.
Pakkasten alettua on taas voinut kuivittaa pahnalla
turpeen sijasta. Ei muuten mutta näyttää kivemmalta.

Pellot olivat lumettomia, mutta maa jäässä. Olosuhteet olivat oivalliset - ei riskiä maan tiivistymisestä.

Kylvettiin heiniä. Vanhetessaan nurmet usein harvenevat, mikä alentaa satoa ja antaa tilaa rikkakasveille. Vanhoja nurmia siis täydennyskylvettiin. Viime keväänä härkäpavun alle perustettua pränikkää heinämaata taas "paikattiin". Härkäpavun kylvön jälkeen peltoon oli kylvetty heinän siemen varttumaan papukasvuston alle. Syyskesällä siinä vaiheessa, kun papu alkaa ränsistyä ja tuleentua, saa alla oleva kasvusto lisää valoa ja mahdollisuuksia kasvaa. Riskinä on, että heinät märissä oloissa pyyhältävät tuleentuvan pavun ohi ja tukahduttavat sen märäksi pilaantuvaksi mössöksi, jossa puimurikuskia ei naurata. Riski ei viime syksynä onneksi realisoitunut. Uutuudestaan huolimatta kasvusto kaipasi kuitenkin jo paikkaamista, sillä muutamin kohdin ohdakkeet olivat  tukahduttaneet heinänoraan.

Kylvö tehtiin rikkaäkeen siemensäiliöstä nurmen pintaan. Termisen talven alettua oraita ei kuitenkaan ihan lähipäivinä odotella lumesta pilkistämään. Luntakin nimittäin saatiin päälle pieni kerros lämpöeristeeksi. Siemenet ovat nyt lähtökuopissa odottamassa itämistä, kun keväällä lämpötilat antavat myöten. Huonolla tuurilla, "eurotalvena", taas vesi vuorotellen jäätyy ja sulaa pellolla, jolloin mitään itämiskykyistä ei keväällä enää löydy ja koko vaiva on mennyt harakoille (vai pikkulinnuille) tai sitten maanmatosille.