Ruosteessa

Ruiskun perään kiinnitetty huuhtelulaite. Salaojakaivoon on kaivautunut isäntä, taustatukea tulee lapsi- ja eläkeläistyövoimalta.

Iltapäivällä nautittiin kauniista kevätsäästä ja viimeisten hankien hohteesta. Tämä hupi toteutettiin huuhtelemalla salaojia. Mainittua hohtoainetta oli tosin vain pellon metsänpuoleisella reunalla. Lumettomalla alueella oli kuraa. Illalla oli haalaripyykkiä. Taustaäänenä kuunneltiin vienoa traktorin pörinää.

Letkua syötetään salaojaputkeen salaojakaivosta. Mahdollisuus käyttää pitkävartisia saappaita on ilmeinen edellytys miellyttävälle työnteolle. Kaivon lisäksi seisoskeltiin myös ojassa.

Salaojathan eivät varsinaisesti ole mitään salaisuuksia vaan toivottavasti nämä reikäiset putket maan alla ovat juuri salaojakartan osoittamassa paikassa. Osa laskuaukoista vaati kyllä pehmeällä ruohoisella penkalla etsimistä. Lohkolla viime kesänä laiduntaneet sonnitkin olivat onnistuneet hukkaamaan putken pään merkkeinä olleita keppejä.

Miksi ojia sitten tarvitsee pestä? Tarve riippuu maalajeista ja vesioloista. Maaperän luontaiset rautayhdisteet liukenevat tietyissä oloissa maassa olevaan veteen. Päästessään kosketuksiin ilman kanssa yhdisteet saostuvat. Maaperän aina välillä kuivuessa näin käy. Saostumia voi olla putkessa, putken rei'issä tai putken ympärillä. Lähteisellä alueella alemmista kerroksista purkautuva pohjavesi tuo aina uutta rautaa ojan tukkeeksi. Yksi tällainen suo meillä on aivan talouskeskuksen vieressä.

Jälkeen

Ennen

Huuhtelulaite on yksinkertainen letkukieppi, josta kevyehköä, jäykkää letkua saa kelattua pois ja takaisin rullalle. Letkun päässä on suutin, joka suihkuttaa paineista vettä eteen ja takaviistoon. Kelaan tulee vesi keskeltä niin, ettei se estä kelan pyörimistä. Kieppi kiinnitetään kasvinsuojeluruiskun taakse. Huuhteluvesi saadaan ruiskun säiliöstä ja ruisku tekee myös tarvittavan paineen. Paineista letkua työnnetään hiljalleen ojaan ja kelataan lopuksi rauhallisesti pois. Pois valuva huuhteluvesi on ruosteenruskeaa.