Turpeessa

Tästä se alkaa. Kärryssä on pohjalla kolakuljetin. Mitähän
jos se menisi rikki kesken kaiken? Olisi lapiolla ja varsinkin
lapion kuljettajallla töitä.

Kuivaa on elämä täällä ja varsinkin lehmien karsinoissa. Viimeistään tiistaiksi luvattu kuiviketurvekuorma tuli keskiviikkona. Ei ongelmia. Niin viime tinkaan tilausta ei ollut jätetty.  Sitä paitsi emäntä muistaa tälläkin hetkellä useamman homman, joiden on ollut tarkoitus olla tehtynä eilen tai viime viikolla. Viivästyminen on aika usein inhimillistä. Varsinkin, jos tarvitaan koneita ja sopivaa keliä. Kaikkien turveaumojen luo ei suojasäällä ajeta.

Viime suvi oli alkupäästä aika märkä. Se yleensä haittaa turpeen nostoa ja tietää märempää, ts. huonommin kuivittavaa turvetta, seuraavalle talvelle. Aurinkoinen syksy kuitenkin auttoi asiaa ja tänne saapunut lasti pölisi ihan toivotusti. Tämän huomasi varsin hyvin, kun halliin ajetun turverekan perävaunun takaluukku avattiin. Hallin molempien päiden ovet olivat auki ja tuuli kävi sopivasti toisen oven suunnalta. Tämä tuulitunneliviritelmä pöläytti sievän turvekerroksen emännän naamallekin. Olen kyllä nähnyt kasvoille levitettävää kauneudenhoitoturvetta, mutta yleensä sitä kaupataan alle litran purnukoissa. Rekkakuormallisella kauneutta hoidettuaan voikin sitten varmaan jatkaa ennakkosuosikkina missikisafinaaliin.

Etukuormaajatraktorilla kasaa syrjään. Onneksi tässäkään ei tarvitse lapiota, Traktorin nostolaitteissa oleva betonimötikkä on vastapaino. Se estää, ettei painava lasti etukuormaajan kauhassa nosta traktorin peräpäätä ylös.