Vähän kirjanpitoa

Näillä saa yhden sonnin teurasauton kyytiin. Lastaus huomenna.

Paperitöitä pukkaa. Verottaja kaipaa helmikuun loppuun mennessä numeerista sepustusta edellisen vuoden edesottamuksistamme. Se on yleensä ollut hyvällä mallilla näillä main. Nyt on kuitenkin aloituskynnystä nostettu vaihtamalla kirjanpito-ohjelmaa. Homma odottelee pohjatietojen siirtoa vanhasta ohjelmasta. Sitä 1980-luvulta ylläpitänyt yhdenmiehen yritys on huhujen mukaan siirtymässä eläkkeelle, joten päivitykset olisivat lähitulevaisuudessa lakanneet tulemasta. Siksi tämä kynnyksen korotus. Sinänsä veroilmoituksen teosta ei ole valittamista. Homma on selkeää, loogista ja toiminta joustavaa. Kaikki eivät ehkä ole tätä mieltä, mutta kaikilla ei myöskään ole vertailukohtana maatalousbyrokratian kukkasia, lomakesulkeisia ja erilaisten listojen ylläpitoa. Maa- ja metsätalousministeriö laati muuten viime vuoden puolella viljelijää helpottamaan ystävällisesti listan erilaisista kirjaamisvelvollisuuksista. Listan pituus taisi olla 43 sivua.

Tässä poseerataan tuoreissa kuivikkeissa Mannen johdolla.

Tämä on keväinen näky.

Paperityöt on tietysti nykymaailmassa osin harhaanjohtava ilmaus, kun aika paljon on kyse tästä sähköbittien töllistelystä. On termi tietysti välillä osuvakin, kun printteri temppuilee ja yrität saada jumiutuneen paperin pois laitteen sisuksista. Näiden mitä nyt sitten ovatkaan töiden lisäksi on aikaa kulutettu tietysti talvikauden vakiopuuhassa, eli kuivittamassa. Tällä hetkellä käytössä on pahna, mutta jos talvi jatkuu kovin tämänpäiväisen kaltaisena, siirrytään taas turpeeseen. Tänään nimittäin satoi vettä ja männyn juuret alkoivat pihassa näyttää aika keväisiltä. Toivottavasti ei nyt vielä kumminkaan. Emännän hiihtokelitkin ovat vielä alkamatta toisin kuin maaston suhteen vähemmän nirsossa talon ympäri myötä- ja vastapäivään -ikäluokassa. Eteisessäkään (tai keittiön nurkassa) ei ole turhan väljä, kun tarpeellinen määrä monoja ja luistimia haetaan sinne ajoissa muiden kauden jalkineiden seuraksi. Nostetaan vaan jalkoja. Puolen vuoden päästä pärjätään jo pienemmällä valikoimalla.