Terve metsä, terve vuori

Sukellus supan pohjalle ja kuormaa päälle. Ylöskin päästiin. Hakkuukone oli
samaan aikaan nelisenkymmentämetriä korkeammalla ja välimatkaa oli
suorinta reittiä ehkä sata metriä. Emännän lapsuusmaisemissakin vähän
vastaavan korkeuseron havaitsi, kun katseli pitäjän toiselle laidalle kohti
valtion viljavaraston kattoa.

Otsikon pitäisi viitata jutun sisältöön. Odotettavissa on siis metsäpatologiaa ja topografisia havaintoja. Jos joku lisäksi päätteli, että Aleksis Kiven riimit ovat emännän makuun tai että emännän topografinen silmä on aikanaan kalibroitunut alavilla mailla, niin eipähän tämä joku erehtynyt.

Metsäpatologinen osuus. Nuolilla merkittynä melkein valmiita puuputkia.
Keskeltä vain laho mössö pois ja siinä on putken pätkä valmiina.
Tuotekehitys on hieman vaiheessa. Toistaiseksi kannattavin osoite
tuppaa olemaan oma hakekattila.

Suppaisen harjun kupeessa korkeuseroja tulee helposti useita kymmeniä metrejä ja emännälle se käy jo pienestä vuoristosta. Isäntä paikallisena alkuasukkaana varmaan tyytyisi tervehtimään vuoren sijasta harjua. Metsän ruhtinas sen sijaan ei ole näyttäytynyt kummallekaan.

Vuorista metsän terveyteen tällä harvennustyömaalla. Täällä päin kuusikoissa on aika yleisesti tyvilahoa. Tunnetaan myös  maannousemasienenä. Puu alkaa lahota sisältä päin tyvestä alkaen. Pankkitililtä katsoen tyvi on kuusen - tai minkä hyvänsä puun - arvokkain osa. Tai oli, ennen kuin laho iski. Siksi sienen leviämistä yritetään hillitä.

Kylmään aikaan leviäminen on vähäisempää. Lämpimään aikaan - ja nytkin lämpötilojen takatalvisuudesta huolimatta - hakkuukone ruiskuttaa kantoon harmaaorvakkaliuosta. Harmaaorvakka on sieni, joka kilpailee maannouseman kanssa, mutta ei tärvele puuta. Harmaaorvakan itiöiden vallatessa kannon pään jää tyvilahon itiöille niukemmin tilaa lisääntyä. Tämä on sitä maineikasta biologista torjuntaa. Valtatyhjiöllä on taipumus täyttyä ja nyt ei toivotuille itiöille ei jää tyhjiötä vallattavaksi.

Vielä niitä honkia humisee tuolla Suomen salomailla.. Reippaita poikiakin on, mutta tukkijoet ovat harvemmassa. Metsässä voi huvitella, vaikka katselemalla ylöspäin. Latvuksen vihreä osa käy kovin lyhkäiseksi, jos puut kasvavat tiheässä. Harvennuksella estetään vihreän osan lyhentyminen, kun valoa pääsee enemmän alemmaskin. Aluskasvillisuuskin virkistyy valosta. Lehmiäkään ei hyödytä laiduntaa tiheässä, synkässä metsässä, koska siellä ei ole niille juurikaan syötävää.