Trooppisia ongelmia

Palonaukaisutekniikkansa kullakin. Härkäpavussa on
aterioinut gammayökkösen toukka. Pahimmilla paikoilla
on tänä kesänä Suomessakin tullut hehtaaritolkulla selvää
jälkeä. Samoin on käynyt esim. salaattipelloilla.

Ei täällä nyt tietysti ihan trooppista ole, varsinkin sademäärän puolesta trooppinen on hyvinkin harhaanjohtava termi. "Trooppisia ongelmia"  kuulosti klikkauttavammalta kuin "Kuumuuden haittavaikutuksia", joten niistä haittavaikutuksista raportoidaan harhaanjohtavan otsikon alla.

Hyönteisistä ei tunnetusti puolen vuoden päästä ole häiriöksi ainakaan ulkotiloissa. Nyt kun lämmintä on ollut ylenpalttisesti jo toukokuusta lähtien, niin näitä pakkasen pelkääjiä on saatu vakiovalikoimasta poikkeavissa esiintymissuhteissa.

Esimerkiksi gammayökkönen on kotonaan Välimeren molemmin puolin, mutta ikäluokka 2018 näyttäisi reputtavan maantiedossa aika pahasti, kun ovat suunnanneet tänne Itämeren liepeille. Kyseisiä yökkösiä vaeltelee kyllä Suomen suveen joka vuosi, mutta yleensä kai suurempi osa ei selviä matkasta, koska harmia niistä ei juuri ole ollut. Tänä vuonna on. Rypsi, härkäpapu, kaalit, salaatit jne. Viljat eivät ole ykkös- eikä kakkossuosikkeja, mutta nekin kuulemma tarvittaessa kelpaavat.

Yökkösen toukalla on ollut vessahätä. Mustat ovat
papanoita, ruskeat pilkut suklaalaikku-nimistä kasvitautia,
joka tuleennuttaa pavun. Pavun lehdellä jätöksistä ei juuri
ole haittaa. Salaatin kerän houkuttelevuus kyllä kärsii
lehtien välissä olevista pipanoista, vaikka ne huuhtomalla
lähtevätkin.

Täälläkin on useampana iltana talsittu katsomassa härkäpavun kuulumisia ja laskettu yökkösiä ja reikiä lehdissä sekä etsitty koteloita lehden alapinnalta. Pavut rupeavat onneksi kuivumaan siinä määrin, että ne eivät toukalle enää maita. Toukkien torjuntaan on saatavilla biologinen, luomussa hyväksytty valmiste, bakteeri joka emäksisessä toukan suolistossa erittää toukalle haitallisia aineita. Tehoaa siis toukkiin, muttei perhosiin, muniin, tai koteloihin. Lisäksi bakteeri ei kestä UV-valoa. Vaikutusmahdollisuudet ovat siten aika rajalliset. Pöpöt ruiskutetaan illalla, kun päivä ei enää porota ja toivotaan, että toukat ehtivät ennen puhdistavaa päivän valoa syödä lehtiä. Torjuntakynnys jäi onneksi ylittymättä.

Toinen harmi tulee pikemminkin epätrooppisuudesta, kuivuus ei ole sademetsäalueen juttu. Pitäisi kylvää rypsiä, muttei voi. Kylvöaika alkoi kyllä jo jokin aika sitten. Rypsipellosta on ensin pöllytelty rikkakasvien juurakoita huonompaan kuntoon. Tämä homma on kuivassa onneksi tuloksekkaampaa kuin viime suven sateissa. Vähärikkakasvisuus ei kuitenkaan riitä. Satokasviakin tarvittaisiin. Kylväminen onnistuu kyllä teknisesti, mutta itämiseen tarvitaan vettä. Siis satokasvi tarvitsee. Esimerkiksi jauhosavikka havaintojen mukaan ei. Sääennusteet ovat lupaavasti näyttäneet kunnon kuuron muutaman päivän päähän jo useamman päivän ajan. "Muutaman" lukuarvo ei kuitenkaan ole pienentynyt. Sunnuntain sade siirtyy maanantaille, maanantain tiistaille jne. Paitsi tietysti silloin, kun ennusteet kuivuvat kokonaan tai on riittävästi heinää luokona, jolloin kuuro aikaistuu. Sekin konsti tehosi viime vuonna varmemmin.  

Vähän lehmäkuulumisiakin. Varkaissa. Oksa (vas.) on kyllä vasikkana puolisen vuotta saanut emoltaan maitoa. Vanha konsti on jostain syystä palannut mieleen. Nämä Lorun maidot kuuluisivat Palturille (edessä). Hännän liikkeestä näkee, ettei isompi kaveri ole kaikkea vienyt eikä Palturin pumppu höri tyhjää. Maitovarkaisiin mennään silloin, kun lehmän oma vasikka on juomassa, jolloin emo pysyy paikallaan. Maitovarkaan paikka on takana ja sontainen naama aiheuttaa syytä epäillä -kynnyksen ylittymisen.