maanantai 15. kesäkuuta 2020

Virtaa - ei virtaa

"Hei kaverit, mentäiskö tarkistamaan, onko aidassa sähköt." No, ei tullut kenellekään mieleen tarkistaa, kun tälläkin puolella oli ruoho aika vihreää.
Lauantaita vietettiin osin sähkörajoitteisesti. Näin valoisaan aikaan sitä ei olisi kohta huomannutkaan - varsinkaan kasvimaalla, mutta yhteys valtakunnan verkkoon sattui katkeamaan syömässä käydessä ja silloinkin sen huomasi tiskikoneen hiljenemisestä.

Laitumen aitalankaa oli joskus kymmenen metrin pätkä purossa ja
jännitteet olivat aika alhaiset. Taisivat tässäkin kilovoltit haihtua matkalla,
ennenkuin katkaisija käännettiin naapurikylällä työturvalliseen asentoon.
Emäntä painui takaisin rikkaruohojen kimppuun ja isäntä meni tarkistamaan rotkosta vakiopaikan. Ei suotta, sillä siellä oli taas runko linjalla. Kun oikein etsii löytää numeron, johon sähkölaitokselle voi vikapaikoista ilmoittaa. Numerosta toistettiin ainakin kymmenen minuutin ajan kaikkien asiakaspalvelijoiden olevan varattuna. Näiden digitalisaation ja sähköisen viestinnän aikojen kunniaksi isäntä siirtyi siis etsimään muita ilmoituskanavia. Löytyi jokin sähköpostin kaltainen ja sinne sitten tieto vikapaikasta ja vielä pari kuvaa höysteeksi, jotta korjaajat tietäisivät, mitä tarvikkeita kannattaa ottaa mukaan.

Aika kului, korjaajia ei kuulunut. Lihakylmiö laitettiin invertterin ja akun päähän. Elintarvikevalvontaan toimitetussa omavalvontasuunnitelmassa kylmyyden varmistusmenetelmissä mainitaan, että tilalla on käytössä aggregaatti. Tämä kevyempi järjestelmä taitaa olla lueteltuna vain matkakylmennyksen kohdalla. Aika kului edelleen, eikä korjauspartiota kuulunut. Omavalmistesähkö kytkettiin pörisemään ja pakastimet hyrisemään. Samalla laidunten aitoihin palautui muutama tuhat volttia (huom! ampeerimäärä on olematon) vakuuttavuutta. Korjaajatkin ilmestyivät. Kolme miestä, jotka totesivat, ettei kaikkia tarvittavia osia ole, joten yksi lähti niitä hakemaan. Isännän ilmoitusta he eivät olleet kuulemma mitään kautta saaneet. Ihan kaikki sähköiset järjestelmät eivät taida kuulua sähkölaitoksen vahvuuksiin.

Muutakin kuin rikkaruohoja
alkaa olla. Pientä harventamisen
tarvetta ehkä? Mangoldi iti
odotettua paremmin.
Vikapaikka oli siis laidunaluetta. Johtoa korjatessa ja tarvikkeita siirrellessä korjaajat joutuivat välillä vaihtamaan aidan puolta. Isäntä kyllä huikkasi etäämmälä varoituksen sähköstä. Pari rumaa sanaa sisältänyt kaiku kertoi, että varoitus tuli niukasti myöhässä. Eihän aitasähköä silloin tarvitse väistellä, kun ollaan sähkön puuttumisen vuoksi hommissa. Operaatio eteni ja yhteys Olkiluotoon ja kumppaneihin palautui. Lihat olivat edelleen oikean "kylmyisiä" ja lehmät aitojen sisäpuolella. Sähkökaveritkin tunsivat ehkä olonsa muutaman hyttysen piston verran luonnonläheisemmiksi. Enemmän harmia oli naapurikylän nuorisoseurantalolla, jossa oli häät meneillään. Sinne virta palautui kyllä kytkimen käännön jälkeen - ei tarvinnut odotella varaosien noutajaa ja korjaamista. Toivottavasti selvisivät ruuan viivästymisellä eivätkä raaoilla perunoilla.
C-vitamiini (lehtikaali) on lähtenyt hyvin kasvuun.l




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti