sunnuntai 2. toukokuuta 2021

Kivikautta

Muutama kauhallinen näitä ja joitakin MF35-peräkauhallisia lisäksi. Työmaalla oltiin oikein kahdella traktorilla. Pienemmästä jäi valitettavasti kuva ottamatta. Tämän isomman kauhassa oleva kuorma tosin painaa enemmän kuin pikkumassikka ja sen kivilasti yhteensä.
Vappua juhlittiin perinteisin menoin. Vappulounaan ja -munkkien sulatusta tehostettiin nimittäin kokoamalla kiviä pellolta. Sää suosi hommaa oikein olan takaa. Lämpötila oli miellyttävä + 6.  Ripeämpikään työskentely ei käynyt turhan hikiseksi, vaikka samalla pääsi nauttimaan auringonpaisteesta. 

Tästä isommat moukurat pois, pienemmät jätettiin
"siemeniksi". Emännän kivenkeruusilmä on aikanaan
kalibroitunut toisenlaisilla maalajeilla ja
pienempien jättäminen vaatii itsehillintää.
Joskus on tullut kuultua  vitsailua koulutustason ja kivenkeruun yhteensopivuudesta. Jopa tohtoriksi väitelleet ihmiset kuitenkin nostelevat raudanpaloja edestakaisin kuntosaleilla aivan vapaaehtoisesti, vaikka pystyvät varmasti monimutkaisempiinkin toimituksiin. Kropan ulkopuoliset aikaansaannokset liittyvät lähinnä kuntosalin ilmanvaihdon ja lämmityksen tarpeeseen. Kivenkerääjä vahvistelee lihaksiaan raittiissa ulkoilmassa. Työn jälki on välittömästi havaittavissa. Lisäksi pääsee korona-virusten sijasta kontaktiin maaperän monipuolisen mikrobiston kanssa, mistä moderneissa elinolosuhteissa ihmisillä yleensä on pulaa. Agronomin papereilla voi siis hyvillä mielin toistaa operaatiota tulevinakin vuosina. 

Vappukivet kerättiin yhden parin hehtaarin lohkon harjunpuoleisesta päädystä. Lohko on ollut peltoa vasta kymmenkunta vuotta, joten sen kivisadot ovat vielä korkealla tasolla. Sadon muodostusta oli vielä tehostettu kyntämällä. Työmaalle osuivat tällä kertaa isäntä, emäntä, mummo, pikkuapulainen, etukuormaajavalmetti ja pikkumassikka. Valtaosan kerätystä kuormasta kantoi porukan vahvin eli valmetti. Kauha käytiin tyhjentämässä puron varteen sillan pielessä. Materiaalia voidaan hyödyntää kohdalla olevan kalaportaan kehittelyssä. Massikan ajelu oli fysiikan lakien vaikutuksesta hieman haasteellisempaa. Kivet heiteltiin peräkauhaan. Nokka alkoi käydä aika kevyeksi aina kuorman ehdittyä täydemmäksi. No, etuakseli ilmassa ne ajelevat pikkupojatkin polkupyörillään. Ohjaus vaan käy aika hankalaksi, kun kääntyvät pyörät eivät osu maahan (jäi valitettavasti kuva ottamatta). Näitten kuormien kivet jätettiin kuitenkin vain pienen kynnösajelun päätteeksi peltotien toiselle puolelle kulkusillaksi. Ei tarvinnut kauas köröttää. Routa pitänee huolen siitä, että operaation saa taas tulevina vuosina toistaa. Välillä käytetään kuitenkin kylvökonetta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti