Lämmintä tekemässä

Kaivurin nokalla ei pitäisi näyttää tältä,
mutta näytti kumminkin. Kuvaajalle
kiitos lainasta (lupa kysymättä).

Meinasi kylmyys uhata. Tai sitten ylityöt. Ensimmäinen olisi seurannut hakkeen loppumisesta, jälkimmäinen oman hakkurin käyttämisestä. Hakkeen oli arvioitu riittävän tälle viikolle. Viikko sitten piti päästä hakettamaan lisää. Kalusto oli viritetty hakkeen ajoon ja urakoitsijan piti maanantaina saapua. Hakerankaa oli harjun päällä, joten sään lauhtuminen tiesi myös hiekoitustöitä. Kalusto pitäisi saada mäkeä ylös ja hakkeet alas niin, että ratin ja penkin välissä olisi kuljettaja eikä fysiikan lakien toteutumista seuraava matkustaja. Haketuksen realisoitumista uhkaavia mutkia oli matkassa muitakin, kun kaivurin tuulettimen siivikko päätti hieman korjata asentoaan.

Kaivuri saatiin kuitenkin ajoissa kuntoon. Sitä tarvitaan hakeröykkiön järjestelyssä. Eräitä muitakin kolhuja tuli. Naapuri palautti lainaamansa kärryn. Se piti peruuttaa kuivurin alakertaan. Sanottiin naapurille, että tarkka paikka tällä kärryllä, mutta mahtuu kyllä. Naapuri oli ystävällisesti laittanut renkaisiin lisää ilmaa ja rengaspainekin oli siten tietysti mitattu eri mittarilla kuin normaalisti. Tieto lisääntyi. Nyt tiedämme, että mahtumisen suhteen paikka on tarkempi kuin luulimmekaan. Lisäilma nimittäin korotti kärryä sen verran, ettei se enää mahtunut. Vaarassa oli hakkeen kippauksessa sangen hyödyllinen kärryn perälaidan liikkuvuus.

Nyt on taas vähäksi aikaa millä lämmitellä. Katosta roikkuvat liaanit
ovat paikallisia Tarzaneita varten. Taustalla tekstissä mainittu
yllättävän korkea kärry.

Terveisiä Kaarnalta ja Lelulta. Ruminare necesse est.

Häikkää tuli hakemiehen kalustoonkin. Irtorautaa oli väärässä paikassa. Maanantai päivystettiin, josko se tulisi päivän aikana kuntoon. Ei tullut. Uusi yritys sovittiin keskiviikkoaamuksi. Urakkakoneella homma joutuu sen verran nopeaan, että sekä isäntä että emäntä ehtisivät illalla Helsingin suunnan ReKo-keikalle. Hakekone olikin maanantaina tullut (vai liekö mennyt itsenäisyyspäiväkin remonttihommissa) kuntoon, mutta keskiviikkona vikaa olikin sitten konetta vetävässä traktorissa. Keskiviikko päivystettiin sitten sen kuntoutumista.

Torstaille meni. Omakin kalusto käynnistyi. Valtra V. oli uskallettu jättää kärryn kanssa valmiiksi harjun päälle, kun ilta näytti lupaavan pilviseltä. Kirkas sää olisi tietänyt kylmempää yötä. Traktori olisi silloin pitänyt saada ennen starttia piuhan päähän. Talon jatkojohtokapasiteetti huomioon ottaen pilvinen aamu lämmitti siis mieltä. Isäntä oli päivällä lähdössä kokoukseen ja emäntä liha-papu-hamppukuorman kanssa Hämeenlinnaan. Traktorin käynnistysviivästyksiä ei siis erityisesti kaivattu eikä niitä onneksi tullutkaan. Viimeinen kuorma jäi kuitenkin mäen päälle odottelemaan halliin pääsyä, kun isännän kokouskyyti tuli. Onneksi on tuota eläkeläistyövoimaa.

Kaikki siis hyvin. Ei tarvinnut virittää omaa hakkuria. Sillä tämänkertaisen hakemäärän tekoon olisi mennyt muutama päivä muutaman tunnin sijasta. Hakkeen lisäksi olisi tehty hakkuriremonttia.

Ensimmäinen kylvöpäivä

Voimakaskasvuinen hamppu käyttää paljon ravinteita. Alkuvoima kuljetettiin
ruohonjuurelle lietevaunulla. Poutajakson seurauksena soratie olisi lietekuormia
kuskatessa pöllynnyt aika lailla. Tätä ehkäistiin kastelulla. Ennen ensimmäistä
kuormaa silloin vielä puhdas säiliö täytettiin vedellä, jota sitten valutettiin
kylätielle. Kuvassa vaunun takana näkyy märkä tie. Ilman kastelua
maisemassa olisi vain pölypilven takaa häämöttävä lietevaunun hahmo.

Hamppulaarissa on pohja häämöttänyt ja loppu on tiedossa ennen uusien puintia. Puimaan päästään syksyllä. Toistaiseksi ei ole tiedossa minä syksynä, mutta viime päivien uurastuksen ja luvattujen lämpimien säiden ansiosta tulevan syksyn osakkeet ovat nousseet.

Ensimmäisten vetojen jälkeen
voitiin teipata tähtäystikku
kylvötraktorin nokalle.

Hampun kasvuaika on pitkä joten olisi toivottavaa päästä kylvöille jo huhtikuussa. Huhtikuun alkupuolella hamppulohkoa suunniteltiin peräkylille muutaman kilometrin päähän talouskeskuksesta. Loppukuun sateet kuitenkin siirsivät suunnitelman aikaisemmin kuivuvalle pläntille kotipihan tuntumaan. Maataloustukiehtoihin kuuluu muuten toimittaa viranomaisille viiden vuoden viljelykiertosuunnitelma. Viranomaisten taas kuuluu mapittaa se. Noudattaa suunnitelmaa ei onneksi tarvitse. Meidänkään ei siis tarvinnut kylvää hamppua lohkolle, jossa sen valmistuminen olisi ollut epävarmempaa. Suunnitelma oli kuitenkin viranomaisten hallussa oikea-aikaisesti toimitettuna.

Päisteeseen jää nurmikaistale, koska molemmilla puolilla on laidunta ja
lehmien täytyy päästä kulkemaan lohkolta toiselle. Tämäkin kasvilajien
raja on piirrettävä karttaan oikealle kohdalle ja lähetettävä tukiviranomaisille.
Tieto pinta-alasta ei riitä. Käytämme siis aikaa kaistaleen mittaamiseen
ja rajamerkinnän arioimiseen oikealle paikalle karttakuvassa. Kai se jollain
lailla maailmaa pelastaa, kun tämänkin rajan sijainnin voi jokin virasto
kartaltaan katsoa. En vain tiedä miten.

Hamppumaa on nyt keskellä laidunlohkoa edullisimmassa kohdassa. Sijainti laitumen ympäröimänä tietää aitatöitä. Älä tallaa kylvettyä peltoa! Samma på lehmä! -kyltillä ei harmi kyllä pärjää.

Perjantaina pelto lannoitettiin naapurikylästä peräisin olevalla naudanlietteellä. Homma meinasi keskeytyä konerikkoon. Paikallisesta huollosta ei saanut varaosaa, seuraavat olisivat olleet Kouvolassa ja Tampereella. Lahteen osa oli saatavilla vasta maanantaiksi. Onneksi talossa on kaksi koneeltaan samanlaista traktoria. Toinen oli lietteen sekoittajaa pyörittämässä. Se ajettiin kotiin. Irroitettiin tarvittava osa, oli onneksi niin päällä, ettei tarvinnut puolta traktoria purkaa. Siirrettiin se lietteenajotraktoriin ja jatkettiin lantarallia tämän parin tunnin viiveen jälkeen. Sitten kynnettiin ja äestettiin. Kyntäminen kävi samalla traktorilla. Kylvökoneen eteen tarvittiin kuitenkin taas paripyörätraktori, se josta varaosa oli otettu.  Varikkotiimi toisti siis edellispäiväisen suorituksen päinvastaisessa järjestyksessä - letku punaisesta traktorista vihreään. Traktorien kanssa oli siis pientä häikkää, mutta kylvökone selvisi moitteitta. Siemen meni haluttuun syvyyteen ja vielä tavoiteltu määrä, sillä muokattu pelto ja siemen loppuivat samaan aikaan.

Kolinaa

Härkäpavut ovat kasvaneet sitten toukokuun.
Viileys on kuitenkin pitänyt tahdin aika
rauhallisena. Kasvusto on pariin kolmeen
kertaan rikkaäestetty. Viimeisellä ajolla kyytiä
sai myös osa pavuista, mutta kylvötiheys
oli suunniteltu niin, että pientä harventumisvaraa on.

Viljelykasvien lisäksi pelloilla kasvaa paikoin kiviä. Siltä ainakin joskus tuntuu. Murikat on kyllä edellisenä vuonna kerätty ja silti niitä vain seuraavanakin vuonna löytyy. Ja sitä seuraavana.

Eivät ne tietysti uusia ole. Jääkausi on näitä koviksia pitkin maata ripotellut, harjunlaidalle vähän runsaammin. Routa ja maan muokkaus muljaavat multakerrosta ja nostavat uusia kiviä esiin. Kerättävä ne on, sillä halpa harmaa möykky saa huonolla tuurilla aikaan koneremontin. Ne eivät yleensä ole halpoja. Lisäksi työ keskeytyy. Hypoteettinen päivätienesti kivenkeruussa on siis helposti aika moninumeroinen, kun kertoo nosteltujen kivien määrän sopivalla remonttikustannuksella. Valitettavasti näillä hypoteettisilla euroilla ei pysty laskuja maksamaan.

Papumaan laidalla. Kuormaajan kuskina ukki. Me nuoremmat
ja pätkemmät, joiden kourat luonnostaan sijaitsevat
lähempänä kivien korkeutta, heittelimme kiviä kauhaan, joka
välillä käytiin tyhjentämässä uutta lastia varten.

Kivien lisäksi kuormaajan kauhaan heiteltiin puukalikoita. Edelliset kolahtavat melkoisesti kauhaan pudotessaan. Varpaille pudotessa ääni lähtee varpaiden omistajasta, mikäli turvakengät sinä päivänä sattuvat turvaamaan jalkinehyllyä. Jälkimmäiset ovat sekä korva- että varvasystävällisempiä.

Kahden peltolohkon välistä kaadettiin jokunen vuosi sitten molempia lohkoja varjostanut pieni kuusikko. Hakkuun jälkeen kannot nostettiin, jotta ala saataisiin pelloksi. Kannot olivat odotelleet noutajaa pellon laidalla, mutta nyt kasa oli lopulta kaikonnut ja kasan liepeille jääneet oksanpätkät päästiin keräämään pois.