Pjönjang ja padot

Arvoisa herra Pino. Te tietysti juotte maitoa, jonka hygieenistä
laatua toimintanne ei uhkaa. Olisi silti kohteliasta
pitää sorkkansa pois toisten ruuista.

Ajankohtaisen katsauksen ajankohtaisuuksia ovat tuoreet p:llä alkavat vasikat ja kevättulva.

Vasuja kerettiin jo kalenterimerkintöjen perusteella hiukan vartoilemaankin, mutta rouvat meteorologit ilmeisesti odottivat säitten lämpenemistä. Ensimmäisenä asialle ehti Nätti-hieho emänsä Korean kera. Poika molemmille. Näistä p-vuoden kavereista Pjönjang on siten Plätin eno. Hiljattainen Koreassa sijainnut olympialaispaikkakuntakin alkoi myös p:llä, ja olisi sen puolesta toiminut Korean vasikan nimenä. Nimi oli kuitenkin suomalaiselle kielikorvalle aika hankala. Aktiivisempi penkkiurheilija varmaan kerkesi sen oppimaan, mutta emännällä on paremmassa muistissa ala-asteikäisenä karttakirjoista töllistellyt nimet.

Jääski ja Petsamo. Aika hyvin maastoutuu vasu näissä olosuhteissa.
Metsänlaita tuntuu olevan vasikoitten suosikkipaikka. Sinne kahlattiin
lumenkin läpi. Kuka sitä nyt hallin pahnoilla viitsisi päivystää?

Tammikuisen puronmutkistusoperaation tuloksien ihmettelemistä varten odoteltiin kevättulvaa. Yksi pikatulva saatiin tuoreeltaan juuri töitten valmistuttua. Sen jälkeen kohenneltiin patoja. Tällä viikolla oli sitten vuorossa varsinainen kevättulva. Vesimäärä ylitti tammikuisen virtaaman lisäksi suunnittelijan padonkorkeuslaskelmat. Routaiset padot kyllä kestivät, mutta kolme ylittämättömäksi tarkoitettua patoa joutui kuitenkin nöyrtymään pohjapadon rooliin. Korotus siis luvassa. Kevättulva ei tällä kertaa ollut erityisen äärevä. Isomman kesäsateen aikana taas routa ei vahvista rakenteita ja silloin on kuivaksi tarkoitettu pato hätää kärsimässä, jos virta käykin yli. Kaikenlaista pikkuprojektia siis tiedossa.

Panoraamakuva tulvan alkuvaiheesta mutkistetulla purolla. Kuvankulma ja kuvan muoto tuskin helpottavat hahmottamista.

Mutkissakin oli vesi aika korkealla. Sillan (kuvassa kekivaiheilta hiukan oikealle) ylityksestä selviää kuitenkin kahlaamatta.

Vedenpitävä vai virranviemä

Tulisikohan tästä vettäpitävä systeemi? Takana näkyy tärytyskone, jolla korjattua rakennelmaa vielä tiivistetään.

Patoamisharrastusta päästiin tai siis jouduttiin jatkamaan. Työmaan kokemusta omaavien patoamiskokemus oli sulasta, savisemmasta maasta ja "kuivasta" paikasta. Puronmutkistuksessa maalaji oli vähemmän savinen, jäisinä lohkareina ja lisäksi työskenneltiin virtaavassa vedessä. Alkuperäisestä operaatiosta kertyi siis kokemusta ja tiedot laajenivat. Nyt muutamaa patoa jouduttiin virittelemään paremmiksi.

Pumppu se tämäkin. Vesi liikkuu puolentoista kuution kauhalla aika rivakasti padon puolelta toiselle.

Alkuperäisten rakennelmien koeponnistus tuli sateen ja suojakelin muodossa samaan aikaan, kun kaivinkone poistui työmaalta. Välittömästi, ennen kuin minkäänlaista painumista tai tiivistymistä oli ehtinyt tapahtua tai rakenteita varmistamassa käytetty suodatinkangas asettua. Pari patoa oli madaltunut niin, että tarkoitettua korkeuseroa ei niillä enää syntynyt ja muutama muu falskasi vähän vähemmän. Työmaalle toimitettiin hiukan toisenlajista maata ja tärytyskone. Suodatinkankaan asennuksesta isäntä kertoi keksineensä heikon kohdan. Ehkä hän paljastaa sen muillekin työmaalla olijoille.

Katteellaan padot sitten suvemmalla tuumaavat Lempaala ja Näkkäri kuusen juurella. Näkkäri (oik.) on kyyttöhiehoksi aika muhkea. Osansa muhkeuteen lienee ensi kuussa odotettavalla iloisella perhetapahtumalla. Perhetapahtuman puuttuva osapuoli iloitsi tapahtumista jo etukäteen joulu- ja uudenvuoden pöydissä.

Patokohennukset testaa kevättulva aikanaan. Toivottavasti ei ihan vielä. Vesimäärä on todennäköisesti suurempi kuin menneessä talvitulvassa. Toivottavasti suurempi on silloin myös vettäkestävien patojen määrä.