Lentosää

Tällaiselta näytti tänään. Toivottu surina ja pörinä ei
käynyt pellossa. Positiivisena puolena voi todeta, että
rapsikuoriaisiakaan ei näkynyt. Viime viikolla niitäkin
tavattiin. Etualalla väritoverina voikukkaa.

Kellertää. Välillä suorastaan häikäisee. Syysrypsi kukkii parhaimmillaan ja kaivattaisiin hyviä lentosäitä. Kirkkaan värin on tarkoitus houkutella pölyttäviä hyönteisiä. Epäedulliset säät saavat  ne kuitenkin vastustamaan houkutuksia. Kimalaiset kumppaneineen sekä tietysti mekin, jotka sadon aiomme joskus myydä, toivoisimme siis pölytyskelejä. Lämmintä muttei kuumaa. Helteellä ei jaksa pörrätä ja kukintakin menee äkkiä ohi. Poutanakin saisi pysyä. Kukat menevät märissä oloissa suppuun ja vesi siivissä varmaan haittaa lentämistäkin. Kolmas toive olisi tyven tai edes hiljainen tuuli. Kuluneella viikolla vaakasuorat kampaukset ovat kuitenkin olleet paikallinen muoti. Ei riitä pörriäisten roottoriteho pitämään suuntaa, vaan etsitään peltoaukeuita turvallisempia paikkoja.

Suurijuurisempi versio rypsistä tunnetaan lanttuna.
Rypsiä pykälää järeämmän öljykasvin, rapsin,
juuresmuoto taas on nauris. Kukkimaan
päästessään kumpikin näyttää suurinpiirtein tältä.

Suurin osa Suomen rypseistä on kevätrypsiä, joka kylvetään keväällä, kukkii heinäkuussa ja puidaan loppusyksystä. Lähes samannäköisen rapsin osuus on viime vuosina kasvanut. Syysrypsi kylvetään loppukesästä, jotta se saavuttaisi talvehtimisjäreyden ennen ilmojen viilenemistä ja päivän lyhenemistä. Sen ala on kuitenkin vähäinen, koska esimerkiksi viljat eivät oikein ehdi valmistua ennen rypsin kylvöä. Luomuviljelyssä syysrypsiä kuitenkin suositaan. Rypsin taimen pahin vihollinen, kirppa, on keväällä valmiina tekemään tuhojaan, mutta loppukesästä niitä on vähemmän liikkeellä. Sirkkataimilla on silloin toivoa olla joutumatta parempiin suihin. Talvehtiminen on kasvilla kuin kasvilla riskejä lisäävä tekijä, mikä osaltaan vähentää syysrypsin suosiota. Aina ei lumen alta paljastu voimissaan olevaa kasvustoa. Silloin ovat syksyn työ ja panostukset menneet siltä osin hukkaan.

Eivätköhän nämä kestä raskaammankin tarjoilun,
jos pöydäksi päätyvät.

Taannoisella myrskytuulella pihan laidalta kaatunut kuusi käytettiin tänään sahalla. Puu oli sisältä terve, joten kaatumiselle altisti ilmeisesti hutera alusta. Tyvitukista saatiin leveimmillään 60-senttistä seitsemän sentin paksuista lankkua. Saammekohan uuden pihapöydän? Vuodenaika on sellainen, että kuori irtosi melko helposti - lapsityövoimalla.

Päivän kyyttöuutiset. Tänään kerrottiin lehdessä biologian väitöskirjasta, jossa todettiin metsälaidunnuksen monipuolistavan sammalistoa. Sorkka kuopaisee kivennäismaata näkyviin ja siinä on sammalenpoikasille pesä valmiina. Tuore tohtori lienee ollut tiivistelmässään vähän monisanaisempi.

Pellolla on tänään liikuttu juolannostimen kera. Härvelillä pöyhittiin kesantomaalta juolavehnän juurakkoja kuivumaan. Tänään se onnistui, huomenna pitäisi taas sataa. Työn myönteisenä tuloksena juolavehnä saa turpiinsa. Kielteisenä seurauksena samoin käy osalle kastemadoista, jotka puolestaan ovat pellossa kovin toivottuja.

Juolannostin on naapurin kone. Toistaiseksi on samalla koneella ehtinyt ajella kahden talon ajot. Joskus joutuu optimiajoituksesta tinkimään, mutta pienentynyt konekustannus yleensä korvaa haitan.