tiistai 9. huhtikuuta 2019

Etsivä löytää

Tästä voinee päätellä, kummallla puolella aitaa on mielenkiintoisempaa. Jääski ei pujahtele aidan ali.
Vasikat eivät vielä ole tältä keväältä loppuneet. Päätelmä on tehty jäljellä olevien mahojen tyypillisestä pulleusasteesta utarehuomioilla täydennettynä. Uusin pienokainen havaittiin tänä aamuna. Eilisen iltapäivän uutuus kanniskeltiin ehtoon edellä varmuuden vuoksi sisälle luvatun räntäsateen vuoksi. Emäntä harrasti siis kyykkää vasikka sylissä -jumppaa. Vasun kävelyttäminen olisi vähemmän hikistä, vaikkakin epäergonomista. Tulokas jäkitti kuitenkin sen verran vastaan, että emäntä valitsi kuntoa kohottavamman metodin - ja hikoili. Oli tullut pukeuduttua tarkkaile tilannetta tuulessa -työhön. Räntäsade tuli sitten vasta tänään.

Aamulla hallilla makaili käytävällä somasti pahnakeon päällä kovasti eilisiltaisen näköinen kaveri. Emäntä tietysti ajatteli, että karsinaan emon kanssa tuotu vasu on livahtanut aidan raosta. Pienokainen syliin ja suunta emon luo. Siellä makaili kuitenkin jo samannäköinen lapsukainen seinän vieressä. Piti siis lähteä etsimään huoltajaa toisen puolen karsinasta. Tämä tehtävä oli helppo. Okta-hieho tuijotteli niin herkeämättä aidan raosta vasikan suuntaan.

Lämpö- ja kosteusolosuhteiltaan onnistuneesti
valittu piilopaikka.
Iltapäivällä edessä oli selvästi hankalampi tehtävä. Nyt hukassa oli vasu eikä emo. Vasikat mahtuvat huomattavasti pienempään piiloon, kuin lehmät. Okta huuteli tasaisen tahtiin ja tuijotteli käytävälle päin. Isäntä ja emäntä kiertelivät ympäriinsä. Ensin katsottiin hallista kaikki vasikanlevuiset raot ja kolot. Sitten jatkettiin ulkopuolella. Satoi räntää, joten uutukaisen oleskelu taivasalla ei ollut toivottavaa, vaikka sen sieltä tietysti olisi helpommin äkännyt kuin jostain pensaan juurelta. Isäntä kyseli jo, oliko emäntä varma, että kanniskeli aamulla vasikkaa eikä haamua. Okta ainakin oli varma. Palattiin takaisin katon alle etsimään. Tällä kertaa etsintä oli tuloksellista ja piilo hyvä. Sonnien ruokintapöydän tykönä on paalin vieressä kasassa paalimuoveja ja -verkkoja. Siitä paalin kyljestä oli löytynyt käpertymispaikka niin, että muovit peittivät näkyvyyden lähestymissuunnasta. Tytteli vietiin takaisin tarjoilualueelle (=karsinaan emon luo). Joukko kummitätejäkin ilmaantui heti tarkastamaan kotiin palaajaa, mutta tätien häivyttyä vasu kävi asiantuntevan oloisesti nauttimaan tarjolla olevaa virvoketta. 
Tuoreet lihat viettämässä viileää elämää.
Kutsutaan myös  raakakypsymiseksi.

Vasikkakauden lisäksi edenneet ovat pääsiäisvalmistelut. Keittiön seinällä ja ikkunan reunassa roikkuvia joulukoristeita ei sentään ole vielä vaihdettu tipuversioihin. Tämä homma on vasta suunnitteluasteella. Sen sijaan perjantain karautettiin leikkaamolle ja tuotiin pääsiäisen seudun ReKoihin myytävää. Tällä aikataululla paistit ym. ehtivät mukavasti raakakypsyä pyhiksi. Noin periaatteessa koristeitten vaihtaminen onkin vähemmän kiireellistä. Joulu kun ei syrjäytä tipuja niin pian kuin pajunkissat joulutilpehöörejä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti