Leppälahoa

Laihaa siirappia jäässä. Katkaistu leppä vuotaa mahlaa, joka on
sen verran vähäsokerista, että kohmeeseen menee

Maan pinnan kantavaksi tehneet pakkasaamut ja kaunis sää ovat innoittaneet isännän kaahailemaan. Kuukulkija (huippunopeus noin 7 km/h) kurvattiin lepikon laidalle ja sen jälkeen ruvettiin tekemään torsoja.

Lehmälaitumen lepät tarjoavat ravintoa monelle perinnebiotoopin asukkaalle. Ne ovat kuitenkin paikoin aika tiheässä. Toisaalta lahon lehtipuun aseman saavutettuaan ne toimivat kerrostalona - tai kaaduttuaan rivitaloina - kaikenkarvaisille tai karvattomille ötököille.

Saksalaiset tutkijat olivat liki kolmenkymmenen vuoden seurannassa havainneet hyönteisten määrän tutkimusalueilla pudonneen neljännekseen. Vastaavan suuntaisia mutta vähemmän tieteellisiä havaintoja lienee tehnyt visiirillisellä kypärällä kesämopoilusta pidempää kokemusta omaava väestönosa. Emännältä on tämän lajin tutkimus tekemättä. Polkupyörän moottori viritetäänn kaurapuurolla ja kypärä, jota ei kolmekymmentä vuotta sitten edes käytetty, on mallia naama tuulen armoilla. Väärällä kaistalla lentäneeseen ampiaiseen olen kerran törmännyt, mutten enää muista, pistikö se ala- vai ylähuuleen.

Lipputanko yltää metrin
kuukulkijan koria ylemmäs,
mutta ilma kuulemma
vaihtui korissakin.

Perinnebiotoopin pääasiallinen hoitokeino on laidunnus. Talonväki pitää aidat kunnossa ja ohjaa oikeat eläimet aitojen sisäpuolelle. Varsinainen hoitotyö hoituu nelijalkaistyövoimalla. Sorkankuopaisut ja sontakasat sekä varjostavan kasvillisuuden "veteleminen turpiin" monipuolistavat eliöstöä. Hoitosuunnitelmaan kuuluu kuitenkin myös puusto-operaatioita. Niiden ulkoistaminen kotieläimille ei nautojen nykyisellä kehitysasteella vielä onnistu. Sahan kanssa hikoillaan tai palellaan siten ihan korkeimman omakroppaisesti. Puitten katkomisen tai torsottamisen tarkoituksena on aikaansaada lahopuuta. Ikänsä päähän tulleet lepät kyllä lahoaisivat aikanaan muutenkin. Homo sapiens kiireikus vie kuitenkin sahat työmaalle ja valitsee, mitkä puut lahotetaan. Luonnontilasta ei kai voi puhua, mutta monimuotoisuudesta tässä olikin kysymys.

Näköala kuukulkijan korista puron mutkiin. Etualalla pari uudelleen muotoiltua leppää.