sunnuntai 13. joulukuuta 2020

Riittävän tarkat terveiset

Ihan kaikkialle eivät fysiikan lait salli motolla mennä. Sen tähden jyrkimmissä kohdissa puita kaadettiin metsurityönä. Suurenna kuvaa, jos oranssi hahmo kuvan keskellä ei meinaa erottua. Rajatummasta kuvasta metsuri olisi tietysti näkynyt paremmin, mutta kohdan jyrkkyys ei olisi ilmennyt yhtä hyvin.


Kone kaataa ylhäältä, mihin ulottuu ja jyrkemmässä kohdassa 
tasapainoilun hoitavat mies ja moottorisaha. Kuusikossa
koneuralle, jos vanhat merkit paikkansa pitävät, olisi
odotettavissa lähivuosina suppilovahveroiden
kokoontumisajot - männikössä saataneen muita sieniä. 
Sopivat sateet tietysti tarvitaan.
Nuorimmainen on tykästynyt koneisiin. Erityisesti metsäkoneissa on sitä jotain. Tässä hiljattain emäntä 
palasi lenkiltä ja kiinnostuksen kohteet tietäen mainitsi nuorimmalle, että matkan varrella oli tullut nähtyä kaksi metsäkonetta. Maininta herätti odotettua kiinnostusta ja seuraavaksi piti kertoa minkä merkkisiä. Tähänkin emäntä oli varautunut. Keltaisia olivat kumpikin, joten ilmeisiä Suomen vientiteollisuuden eturivin edustajia eli Ponsseja. No, sitten olisi pitänyt tietää vielä mallikin. Tässä kohdassa täytyi käyttää alibina työmaahan pidettävää riittävää turvaväliä, kun moinen 
Vähän ovat koivut jääneet pitkään kantoon. Männyt jätetään 
kasvamaan ja "kannot" tuottavat lahoa lehtipuuta ja sitä myötä 
laajentavat pienöttiäis- ja tinttikirjoa. Alue on tarkoitus vielä 
aidata, jolloin öttiäisvalikoima päästään kruunaamaan 
lantakasojen asukeilla. Emännän silmiin osui taannoin divarin 
hyllyssä teos nimeltä Suomen lantakuoriaiset - ilmiselvä 
syntymäpäivälahja isännälle. Tosin en muista, oliko silloin 
syntymäpäivä lähelläkään tai edes joulu. Isäntä ei onneksi 
ole turhan tarkka. Ja jos sopiva osuu kohdalle, emäntä 
hankkii kyllä itselleenkin syntymäpäivälahjan kalenterista 
riippumatta. Tästä huolimatta viime vuosina on 
useimmiten joutunut selviämään syntymäpäivästä lahjoitta.
oleellisuus oli jäänyt havainnoimatta. Seuraavalla lenkillä samalla suunnalla, kumpikin kone oli onneksi vielä paikalla mutta tauolla, joten kierroksen jälkeen pääsi tarkentamaan, että kyseessä olivat 
Scorpion ja Beaver

Kuluvalla viikolla koneiloa tuli taas omiinkin nurkkiin. Harjussa olevan supan laidalle oli metsäkeskus suunnitellut lehdonhoitohakkuun. Kohteesta ei ensimmäiseksi tule mieleen lehto; pääpuulaji on nimittäin mänty. Kyseessä on metsätyyppi nimeltä kuiva lehto. Sen tyypillinen esiintymispaikka on harjunlaita, jossa maalaji on melko hienojakoinen. Lehdon kohteesta tekevät juuri maaperä ja lajisto. Lajisto tosin katoaisi, jos rinne saisi omin nokkinensa kasvattaa itsensä umpeen. Nyt puista poistettiin noin 40 %. Rinteen suunta on aurinkoon, joten valoisampiin kohtiin on odotettavissa paahderinteen lajeille itämispaikkoja nyt, kun koneen ketjut ovat paikoin rouhaisseet pintaan itämisalustaa.

Lehtotyömaalle tullut moto oli John Deere, ajokone taas Ponsse. Jälkimmäisen merkin huomattava etu ensin mainittuun verrattuna on tuotejäljennöksissä. Talon legovalikoimassa kun on runsaasti keltaisia, muttei juuri ollenkaan vihreitä palikoita. 
Ajokone saapui aamun pimeässä. Ennen seitsemää herännyt konefani oli tämän kyllä huoneensa ikkunasta noteerannut, mutta katsomaan ehti vasta iltapäivähämyssä koulupäivän jälkeen. 

 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti