sunnuntai 5. huhtikuuta 2020

Kone koivikossa

Valaistumisen tavoittelua. Kyyttöjen koivikko alkaisi muutaman vuoden päästä olemaan hakkuukypsä. Sitä on historiansa aikana jo kahteen kertaan motolla harvennettu eikä sileäksi olla vetämässä nytkään. Kasvuavauhti on ollut sen verran kova, että metsämansikoitten olot ovat käymässä turhan varjoisiksi. Tehtiin siis kolmaskin harvennus ja puuta jäi edelleen lihomaan.
Lihovien puiden lisäksi on myös lahoavia. Jotkut rungot osaavat jostain
syystä homman ihan itsestään, mutta tässä kuvassa näkyy kaksi tahallista
tapausta, motolla tehtyä tekopökkelöä.
Nuorison nuorin osa oli jo jonkin aikaa tiedustellut, koska meille tulee taas moto. Nuorimman osan mieltymys koneisiin on tullut ennenkin todettua, eivätkä sympatiat selvästikään ole mihinkään kadonneet. Kone tuli toissa iltana. Emäntä lähti samaan aikaan toiseksi nuorimmaisen kanssa katsomaan poikivaa lehmää. Jonkin ajan kuluttua nuorimmainenkin ilmestyi hallille - kamera kaulassa. Oli kuulemma saanut monta kuvaa Komatsusta.

Metsäkoneyleisölle tuli tällaisiakin matkalla vastaan.
Kuin sieniä poudalla tunkee koivunrungosta.
Työlistalla on useampiakin harvennettavia kuvioita. Nuorimmainen ahtaaksi käynyt kovumetsä on iältään nippa nappa toisella kymmenellä, mutta sieltäkin saa jo kuitupuuta. Yksi kohteista taas oli perinnebiotoopin koivikko. Valoisa metsämansikoita ja kantarelleja pullisteleva puistomainen kohde miellytää useimpien silmää. Lehmillekin kohde on selvästi mieleinen, mutta voi olla, että näillä nelijalkaisilla ystävillämme on mielessä muut arvot kuin silmän ruoka.

Valikoituja. Pöllien siniset kaulaliinat on isäntä henkilökohtaisesti
käynyt solmimassa.
Kappale on viimeisen päälle talousmetsää; se on istutettu, sitä on pariin kertaan hakkuukoneella harvennettu ja parhaat rungot on vielä pystykarsittu. Muutaman vuoden kuluttua koivut voisi koon puolesta kaikki laittaa vaneritehtaalle. Alueella on kuitenkin voimassa perinnebiotooppisopimus, jota mitä ilmeisimmin jatketaan. Tästä syystä päädyttiin tekemään kolmas harvennus, jossa jo päästään
vanerin makuun. (Maistuu puulta?) Harvennuksen jälkeen pohjakerrokseen pääsee taas enemmän valoa, mistä hyötyy esim. metsämansikka ja biotoopissa käyskentelevä (kaksijalkainen) mansikan ystävä. Puun kertymisestä ja myyntituloista siis tingitään, mutta biotooppisopimus kompensoi niitä.
Seitsemänkymppisiltä on kylillä luuhaamista rajoitettu. Vaikutukset tilan työvoiman tarjontaan ovat varsin myönteiset. Ukki ajelee risuja ja havupuuta pois biotoopin alueelta. Sopivan kokoinen ranka muuntuu aikanaan pattereissa kiertävän veden lämpimyydeksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti