Poutia pidelly

Avoimien ovien päivässä esillä ollut puimuri jätettiin sateen
toivossa ulos luukut auki, mutta teho ei ollut toivottu.
Olisi varmaan pitänyt ajaa pihalle myös kylvökone.

Maanviljelyssä useimmat hommat tapahtuvat - satoi tai paistoi. Mainitut tekijät tosin vaikuttavat niitten useimpien hommien ajoitukseen ja siihen, kuinka mukavasti ne toteutuvat. 

Keväällä sade haittasi rikan torjuntaa, kun märkiä peltoja ei päässyt rikkaäestämään. Nyt niillä on paikoin ylimääräistä biodiversiteettiä. Sateista päästyä on vallinnut pouta ja paahde. Heinänkorjuuaikaan ei ollut valittamista, sen kun hikoili vaan. Paketoinnin päätyttyä olisi kaivattu sitä laariin tulevaa sadetta laitumia ja papuja kasvattamaan. Haihduntaa on nyt ollut sen verran paljon, että se on laareista pois päin.

Herne näyttää toistaiseksi hyvältä.
Herneen kärhet, joilla kasvit takertuvat
toisiinsa, tai kotipuutarhassa tukilankoihin,
näkyvät hyvin. Kärhien ansiosta rentovartinen
kasvi pysyy paremmin pystyssä. Takertuminen
on kuulemma silloin riittävää, jos kasvusto lohkon
toisella laidalla tuljuu, kun viereistään
kasvia heiluttelee.

Yksi kuuro oli luvassa avoimien ovien päivän aamuksi. Ajoitusta ei olisi voinut luokitella optimaaliseksi, sillä viime tingan valmistelujen määrää se olisi kasvattanut. No, tämä sateentekokeino kuivui valitettavasti kokoon, viime tinkaa oli vakiomäärä ja avoimet maatilat vietettiin helteisen poutasään vallitessa. Näytteillä olleen puimurin talliin ajoa ei kuitenkaan kiirehditty. Puintiaikaan sade näet tuppaa yllättämään, kun puimuri on illalla jätetty pellon laitaan odottamaan kasteen häipymistä seuraavana aamuna. Vajaan puolentoista viikon jälkeen keinoa alettiin epäillä tehottomaksi ja Sampo päästettiin eilen katon alle. Tämänpäiväistenkin pilvien epäiltiin haihtuvan ylöspäin tai jotain. Äsken kävi kuitenkin valtuutettu sademittarinlukija raportoimassa viiden millin lukeman. Ja nyt paistaa taas aurinko.

Saamiemme agronomisten tietojen mukaan herne kestää poutaa paremmin kuin härkäpapu. Tämänvuotisista kasvustoista syntyvä vaikutelma on teorian mukainen. Yltiöpoudanaroilla lohkoilla ei kumpaakaan tosin ole. Jonkinlaiseksi kuivien vuosien satovakuutukseksi luokiteltava tekijä - suopellot - taas puuttuu talon lohkovalikoimasta. Näillä mennään. Takavuosina useille pelloille levitetty puukuitu ei ainakaan haitaksi ole ollut, vaan kevään sateista toivottavasti riitti pidempään kasvien käyttöön.

Nyt sadetta kaivattaisiin myös ensi vuoden laariin. Rypsin kylvöaika alkaa olla meneillään, mutta liian kuivaan maahan ei kannata kylvää. Kuivassa itävät vain rikkakasvit ja homman juju taas on, se että rypsikasvusto ehtii edelle ja tukahduttaa rikat alleen. Tämäkin on tullut käytännössä testattua ja uskotaan jo. Ensi kevään kylvöissä voikin olla pohtimista, jos rypsin kylvölle ei nyt tule olosuhteita. EU:n maatalouspolitiikan uudistukseen on luomuun tyrkyllä ehto, joka käytännössä edellyttää korkeahkon minimimäärän muuta kuin nurmea - riippumatta siitä, onko hommassa mitään taloudellista tai biologistakaan järkeä.