Puida vai kylvää?

Lehtoneidonvaippaakin on kuivina vuosina ollut
harvemmassa kuin muulloin. Se ilmestyi metsään
muutaman vuoden laiduntamisen jälkeen. Laidunnus
siis mahdollisti sen esiin tulon. Toisaalta se näyttäisi
kuuluvan ns. maukkaampiin eväisiin. Löytyy lehtiä ja
niiden keskeltä haukkaistu kukkavarsi. 

Sadetta on varrottu suurin piirtein koko suvi. Yleensä tällaisissa tapauksissa odotus palkitaan puimuristartin häämöttäessä. Siltä vähän näyttäisi nytkin. Puimuri on vireessä, mutta toistaiseksi vielä lähtökuoppien puolella. Lehtivihreän pitäisi kypsyä rypsin siemenistä pois ensin. Tätä odotellessa saatiin pitkästä aikaa sääennuste, jossa oli sinisiä tolppia useammalle päivälle peräkkäin. Ennusteen lisäksi on myös tullut ihan oikeata vettä maahan ja sademittariin asti. 

Rypsin puintia sade haittaa, mutta rypsin kylvölle se on edellytys - kunhan väliin tulee sopiva tauko. Sopivat rypsimaat vain ovat nyt kuivan alkukesän takia vähissä. Suunnitelma oli kesäkuussa rehunteon jälkeen ruveta mylläämään vanhoja nurmia rypsinkylvökuntoon. Mylläyksellä paitsi katkaistaan hyödyllisiä matoja ja ruokitaan lokkeja katkotaan myös haittaavien rikkakasvien juuria. Tämä operaatio vaatii riittävästi toistoja, jotta juuresta alkanut uusi kasvu saa juuren pätkät riittävästi kuihdutettua. Toistot pitää ehtiä tekemään ennen kuin on liian myöhäistä kylvää. Toisen rehusadon jälkeen ei enää rypsi ehdi. Kuivuus on haitannut myös uusien nurmien perustamista, joten siitäkin syystä varastossa olevan rehumäärän on oltava ennemmin ylä- kuin alakanttinen. Aakkosissa on onneksi noita kirjaimia, joten suunnitelma B tai C tai jne. ottanee paikkansa. Suunnitelma A on vain yleensä ollut se taloudellisimmaksi arvioitu.

Maataloushallinto jossain vaiheessa vaati etukäteen tehtyä useamman vuoden viljelykiertosuunnitelmaa maataloustukiin liittyville sitoumuskausille. Suunnitelmaa ei ollut pakko noudattaa, mutta se piti tehdä ja haluttiin nähdä, kun papereihin liittyviä tarkastuksia tehtiin. Olihan se tietysti jo pykälää edistyneempää verrattuna erään naapurimaan taannoiseen järjestelmään, jossa viisivuotissuunnitelmaa myös noudatettiin säistä ja markkinoista piittaamatta. Paperihommia on kuitenkin sen verran tarjolla, että niistäkin tekisi mieluiten niitä, joista on oikeasti hyötyä.

Vettä kaipaavat metsälaitumetkin. Tästä on hyvin syöty, mutta uutta kasvua ilmaantuu vedettä vähän niukasti. 

Puintisateita

Näitten kimppuun ei käydä tässä maailman kolkassa leikkuupuimurilla. Kattila ja joittenkin makuun myös tilkka voisulaa on havaittu tarkoituksenmukaiseksi käsittelyksi.

Tuleentuneita herneenpalkoja puimurin tuulilasin läpi
kuvattuna. Kyllähän näitä paikoin oli ihan mukavastikin,
mutta paikoin oli sitten vähemmän mukavasti esimerkiksi
ohdaketta.

Viime jaksossa - josta on vähän päässyt aikaa vierähtämään - oli lopultakin päästy kylvämään varmoja  sateita odotellutta rypsiä. Sateet ovat sen jälkeen olleet turhankin varmoja ja rypsi on odotusten mukaisesti taimella. Kylvösateitten vaihteluksi odotellaan nyt puintipoutia. Korjuu päästiin kyllä aloittamaan. Ensimmäisenä jonossa olleen herneen sato ei ollut erityisen hyvä, mutta seuraavana aloitettuun härkäpapuun verrattuna suorastaan mainio. Papua tuli ensimmäiseltä lohkolta sen verran, että ensi vuonnakin päästään kylvämään - jonkin verran enemmän kuin sitä kylvettiin. Ei ole kuivan vuoden kasvi. Onneksi on edellisvuotista varastoa. 

Pyörä pois. Ei kuulemma pitänyt olla "millään kiinni", mutta oli silti tiukassa. Pyörän irrotuksen jälkeen päästiin selvittämään vian laatua ja arpomaan tilattavat varaosat. Arvonnassa oli onnea sen verran, että puimuri on taas kunnossa, mutta pouta ehti mennä ohi.

Kansanpaljoutta papukärryn laidalla. Luteita on tänä vuonna
ollut yllin kyllin kasvimaallakin. Esimerkiksi sellerit ovat
aika surullisen näköisiä. Syylliseksi epäiltyjen listalla ovat
luteiden lisäksi kaskaat.

Härkäpavun puintia aloiteltiin hyvän sään aikana. Ensimmäinen lohko tuli valmiiksi ja siirryttiin toiselle. Hyvän sään vielä vallitessa alkoi vasemman etupyörän liepeiltä kuulua epäilyttäviä ääniä. Epäilyttävyyden taso nousi päiste päisteeltä ja saavutti valitettavan pian tason, jota maatalousteknologisesti säädetty sävelkorva ei enää sietänyt. Valitettavaa oli erityisesti se, että mainitulle tasolle päästiin jo ennen sateen alkamista. Pyörän irrotusloitsujen lausuminen ja varaosakatalogin selaaminen olisivat sujuneet hyvin sadepilven allakin. Nyt niihin jouduttiin käyttämään poutatunteja. Pavun puinti on siis vielä kesken ja hamput odottelevat valmistumista. 

Kasvimaalta varastoon on kerätty vasta valkosipuleita, mutta homma on vielä kesken. Sekin pitäisi tietysti mieluummin tehdä poudan jälkeen, mutta poudan puutteessa toimitaan sateiden välissä. Sääennusteen perusteella alkavan viikon päätyö on kuitenkin puintien sijasta ensi lauantain avoimien ovien valmistelu. Eivät ne tarvittavat lippuset ja lappuset edelleenkään ole pinossa vartoamassa esille laittoa.  

Rypsi näyttää tältä. Ei toivottua viherrystäkin on runsaasti, kuten kuvasta näkyy, mutta rypsi on saanut toivotun etumatkan. Isännän kengän kärjet eivät uhkaa rypsin kasvua, vaan poistuvat paikalta lihasvoimalla.

  
 

Poutia pidelly

Avoimien ovien päivässä esillä ollut puimuri jätettiin sateen
toivossa ulos luukut auki, mutta teho ei ollut toivottu.
Olisi varmaan pitänyt ajaa pihalle myös kylvökone.

Maanviljelyssä useimmat hommat tapahtuvat - satoi tai paistoi. Mainitut tekijät tosin vaikuttavat niitten useimpien hommien ajoitukseen ja siihen, kuinka mukavasti ne toteutuvat. 

Keväällä sade haittasi rikan torjuntaa, kun märkiä peltoja ei päässyt rikkaäestämään. Nyt niillä on paikoin ylimääräistä biodiversiteettiä. Sateista päästyä on vallinnut pouta ja paahde. Heinänkorjuuaikaan ei ollut valittamista, sen kun hikoili vaan. Paketoinnin päätyttyä olisi kaivattu sitä laariin tulevaa sadetta laitumia ja papuja kasvattamaan. Haihduntaa on nyt ollut sen verran paljon, että se on laareista pois päin.

Herne näyttää toistaiseksi hyvältä.
Herneen kärhet, joilla kasvit takertuvat
toisiinsa, tai kotipuutarhassa tukilankoihin,
näkyvät hyvin. Kärhien ansiosta rentovartinen
kasvi pysyy paremmin pystyssä. Takertuminen
on kuulemma silloin riittävää, jos kasvusto lohkon
toisella laidalla tuljuu, kun viereistään
kasvia heiluttelee.

Yksi kuuro oli luvassa avoimien ovien päivän aamuksi. Ajoitusta ei olisi voinut luokitella optimaaliseksi, sillä viime tingan valmistelujen määrää se olisi kasvattanut. No, tämä sateentekokeino kuivui valitettavasti kokoon, viime tinkaa oli vakiomäärä ja avoimet maatilat vietettiin helteisen poutasään vallitessa. Näytteillä olleen puimurin talliin ajoa ei kuitenkaan kiirehditty. Puintiaikaan sade näet tuppaa yllättämään, kun puimuri on illalla jätetty pellon laitaan odottamaan kasteen häipymistä seuraavana aamuna. Vajaan puolentoista viikon jälkeen keinoa alettiin epäillä tehottomaksi ja Sampo päästettiin eilen katon alle. Tämänpäiväistenkin pilvien epäiltiin haihtuvan ylöspäin tai jotain. Äsken kävi kuitenkin valtuutettu sademittarinlukija raportoimassa viiden millin lukeman. Ja nyt paistaa taas aurinko.

Saamiemme agronomisten tietojen mukaan herne kestää poutaa paremmin kuin härkäpapu. Tämänvuotisista kasvustoista syntyvä vaikutelma on teorian mukainen. Yltiöpoudanaroilla lohkoilla ei kumpaakaan tosin ole. Jonkinlaiseksi kuivien vuosien satovakuutukseksi luokiteltava tekijä - suopellot - taas puuttuu talon lohkovalikoimasta. Näillä mennään. Takavuosina useille pelloille levitetty puukuitu ei ainakaan haitaksi ole ollut, vaan kevään sateista toivottavasti riitti pidempään kasvien käyttöön.

Nyt sadetta kaivattaisiin myös ensi vuoden laariin. Rypsin kylvöaika alkaa olla meneillään, mutta liian kuivaan maahan ei kannata kylvää. Kuivassa itävät vain rikkakasvit ja homman juju taas on, se että rypsikasvusto ehtii edelle ja tukahduttaa rikat alleen. Tämäkin on tullut käytännössä testattua ja uskotaan jo. Ensi kevään kylvöissä voikin olla pohtimista, jos rypsin kylvölle ei nyt tule olosuhteita. EU:n maatalouspolitiikan uudistukseen on luomuun tyrkyllä ehto, joka käytännössä edellyttää korkeahkon minimimäärän muuta kuin nurmea - riippumatta siitä, onko hommassa mitään taloudellista tai biologistakaan järkeä.

Neljännestä vaille

Ruokalepo päättymäisillään. Perinnebiotooppi on tarjoillut ensimmäisen kierroksensa tältä keväältä ja eilen lehmät siirrettiin "moderniin metsään". Tässä lepäillään talouskeskuksen nurkilla. Välillä porukka lähtee metsän sonnilaitumen puoleiselle laidalle keskustelemaan sonnien kanssa. Matkaa metsän puolelta sonnien laitumelle on tien yli vain muutama metri, mutta yleensä kuulumisten vaihto kuuluu kyllä paljon kauemmas. Asiastaan innostunutta lasta saa joskus muistuttaa desibelien suhteuttamisesta siihen, että muut keskustelijat ovat samassa huoneessa. Asiastaan innostuneeseen lehmään samanlainen muistutus tehoaa vielä heikommin.

Kylvöjen loppusuora häämöttää. Suurin osa tattarista on maassa. Viimeinen neljännes jätettiin odottamaan puolille päiville luvatun sateen ohimenoa. Nyt on iltapäivä pitkällä ja ilma toistaiseksi pisaraton. Peltoja on pöllytetty juolannostimella, mutta ennen kylvöä ne vielä kynnetään ja äestetään. Huonoin vaihtoehto olisi se, että pellon ehtisi kyntämään ja äestämään ja sitten tulisi sade väliin. Ei muuten kuivu kylvökuntoon ihan äkkiä. Äestä ja kylvökonetta taas liikkuttaa sama paripyörillä koristeltu traktori, joten sateen ehtiminen väärään väliin olisi erinomaisen mahdollista. Suosiolla odotellaan siis seuraavaa poutaa ja toivotaan, ettei syyshalla tule liian aikaisin.

Tässä sitä odotellaan seuraavaa poutaa ja sen jälkeen talvilomaa, joka toivottavasti päättyy jo huhtikuun puolella. Myös taustalla näkyvä puimuri sopisi Murphyn lakien mukaan ulosjätettynä sateentekokoneeksi.

Kylvökoneen laatikossa on tattarinsiementä jäljellä, joten laite ajettiin sateensuojaan jatkoa odottelemaan. Pitääköhän moinen huolellinen varautuminen nyt sitten sateen loitolla? Yksi sadetta kovin odotellut naapurin isäntä vitsaili nimittäin jättäneensä sateen toivossa kylvökoneenkin ulos. Ei ollut sekään tehonnut. Harmaat pilvet olisivat kai tarvinneet vielä sadetanssin suosiollistuakseen.

Toukokuu olikin täällä tavanomaista kuivempi. Vettä tuli vasta aivan kuun lopussa. Kuun alun vähäiset sateet olivat nimittäin lunta, räntää ja rakeita. Lumiukot näyttävät kyllä hauskoilta, mutta niiden töllistelyn keskittäisin mielelläni jonnekin marras-maaliskuu välille.

Kylvöaika on yleensä aika vähävetinen täkäläisen ilmaston humidiudesta huolimatta. Sadetta taas saadaan lumiukkosesongin lisäksi heinäpoutien ja puintien aikaan. Toukokuun niukkasateisuus on lyhyen kasvukauden kaverina yksi kevättöiden kiireen aiheuttaja. Kevätkosteus ehtii haihtua, jos työt viivästyvät, ja silloin itäminen on epätasaista.

Tilauskuva. Herra Viisvee pyysi kuvaamaan rypsiä, kun se on niin nättiä. Nyt pilvisenä päivänä ei sentään häikäise.