Vaalivinkkejä

Tämän kohdan kasvilajia ei Horatius maininnut äänten kalastelumateriaalina, mutta satoa saadessa tuote saattaisi sopia äänestäjien voiteluun. Elintarvikkeeksi sopivat rypsin 00-lajikkeet (glukosinolaatit ja erukahappo jalostettu pois) tulivat vasta parituhatta vuotta Horatiuksen jälkeen.  Peuran ja kauriin sorkilla talvehtiva rypsi on löydetty lumen alta ja syöty pois todennäköisesti kasvupistettä myöten. Syökää ihmiset enemmän peuraa (ja valkoposkihanhia), niin säilyy rypsikin viljelyvaihtoehtona laajemmalla alueella. Esim. Urjalan tienoilla öljykasvien kylväminen on loppunut, koska sorkkaseurueet löytävät ne ennen leikkuupuimuria. 

Vaalit häämöttävät. Emäntä ja isäntä kävivät juuri merkkailemassa 80-luvulla kyläkoulussa oppimansa mallisia numeroita äänestyslippuihin. Toivottavasti isännänkin versiosta saa selvää. Ehdolla täällä ei edelleenkään olla, mutta siitä huolimatta tai ehkä juuri sen takia, tarjotaan kaikille ehdokkaille käytössä koeteltu viime hetken vinkki vaalityöhön. 

Loppukesän vaaleihin olisi tarjota vaihtoehdoksi myös
tuore härkäpapu. Tietysti tilanteen ennakoiva talvivaalien
ehdokas syksyllä kiehauttaa pakastimen täyteen
tuoreita papuja, jos arvelee niiden olevan äänekkäämpiä.

Menisiköhän tällä määrällä jo läpi?

Vaalityötä tehtiin jo muinaisessa Roomassa. Tätä lausetta ei laitettu alkuun, koska lukion äidinkielen tunnilla suositeltiin, ettei ainetta aloiteta sanoilla "Muinaiset roomalaiset". Syy oli kai se, että muinaisilla roomalaisilla alkavia tekstejä oli maailmassa jo runsaasti ja tällä sanaparilla ei mitenkään olisi pystynyt erottumaan. Soveltuvuudesta blogiteksteihin ei 90-luvulla mainittu mitään, mutta oletetaan, että ohje pätee niihinkin. Roomalaiset saavat siis tyytyä paikkaansa toisessa kappaleessa. 

Joitakin vuosia sitten emäntä osui myymälään, jossa myytiin punalappuisia kirjoja. Ei mikään ainutlaatuinen tapahtuma, sillä näin käy varmaan joka vuosi, todennäköisesti useita kertojakin. Elintarvikkeissa punainen lappu viittaa yleensä parasta ennen -päivän läheisyyteen tai ohittumiseen, mutta kirjoissa kai siihen, että teoksen menekki on yliarvioitu. Käsiin osuneessa punalappuisessa päiväys ei todellakaan ollut mennyt, vaan tekstit kuuluivat 30- ja 40-lukujen (eKr.) valioihin - Horatiuksen satiireja. Emännän asiantuntemus antiikin Rooman suhteen on tunnollisen Asterixin luvun seurauksena tietenkin laaja. Siitä huolimatta tähän painokseen lisätty 2000-luvun Suomessa laadittu taustatieto-osa, oli oleellinen mielenkiintoisuuden lisä.

Vaalityö kuuluu satiirin nimeltä "Kaikki ihmiset ovat mielettömiä" aiheisiin. Selitysosassa tämä kohta on otsikoitu "ahneus ja kohtuus". Joissain tapauksissa varmaan valitettavan sopivia otsikoita vaalimaailmassa. Satiirin mainitaan mm. varakas Servius Oppidius, joka murehtii perinnönjakoaan. Huoli on se, että jompikumpi hänen pojistaan alkaisi tavoitella julkista virkaa ediilinä ja käyttäisi varoja äänten kalasteluun. Tässä tullaan siihen alussa mainittuun koeteltuun vaalityövinkkiin ja liiketoimintamahdollisuuksiin, joita muinaisen Rooman mallinen äänten haaliminen toisi eräälle huljalalaiselle maatilalle. Mainittu Oppidius nimittäin piti viranhaun pahimpana menoeränä kikhernekeiton, härkäpapujen ja lupiinien tarjoamista äänestäjille. Kikherneitä emännällä oli joskus vuosia sitten muutamia kappaleita, mutta sattui olemaan kylmä kesä. Niillä ei siis vaaleja voiteta. Härkäpapua kyllä löytyisi isommankin äänestäjäjoukon täyttämiseksi, vaikka joka päivä ennen vaaleja. Ehdokkaat voivat pyytää tarjouksia. Reseptit saa demokratian tukemiseksi kaupan päälle samaan hintaan.