Kevät toi, kevät toi traktorin

Kasvimaan muokkaus. Pöllyttelemään päästiin 23.4. Minkä taakseen
jättää, sen edestään löytää. Positiivisessa merkityksessä. Aloituskynnys
oli siinä mielessä matalalla, että paripyörät olivat saaneet olla paikallaan koko
talven. "Kapeammat" hommat oli pystytty tekemään toisilla traktoreilla.
Leveydestä taas oli etua esim. purotyömaalla tarvituissa lumentallausoperaatioissa.

Sesonki on avattu. Maanantaina aloitettiin kevätmuokkaukset pienannoksella. Kaudelle on tarjolla uutuuksia. Nyt pöllytelty noin hehtaarin ala on varattu avomaan vihanneksille. Tarkoituksena on paitsi saada vihannesviljelyyn soveltuvaa maata arvoiseensa käyttöön ja jokunen luomukasvis myytyä, myös laajentaa omaa sivistystä kasvinviljelyn saralla. En nyt osaa sanoa, mikä on suurin ponnin, mutta kaikki ovat tarpeen. Eikä sekään haittaisi, jos siinä sivussa olisi omassa pöydässä ja kellarissa sopivasti vihreää. Omaa perehtymättömyyttä paikataan yhteistyöllä parin puutarhurin kanssa.

Paitsi vettä ja aurinkoa, operaatio tarvitsee taas aika runsaasti paperi- ja bittiharjoituksia. Maataloushallinnon karttaohjelmaan vajaan hehtaarin alalle tulevien kymmenien kasvulohkojen alat ja rajat pitäisi saada samoille paikoille kuin ne käytännössäkin asettuvat. Sitten pitäisi vielä olla  sekoilematta lohkonnumeroiden (10-numeroisia) ja kasvilajien kanssa. Täällä hyvinvoivassa länsimaassa voi olla ongelma, jos parsakaaliaarille on merkitty viereisen kukkakaaliaarin numero.

Tolpparivin vieressä taaempana näkyvät vihreämmät ovat Polka-lajiketta.
Etualalla näkyvät risukasat taas myöhäisempää Malwinaa.
Risukasamaisuus johtuu juuri myöhäisyydestä. Vihreä ei pidä
keväällä niin kiirettä kuin aikaisemmilla lajikkeilla.

Hiukan isompi pienannos on operoitu tulevalla hamppupellolla. Se on toistaiseksi ollut nurmella, mutta ennen hampunkylvöä ruohot pitäisi saada kuriin ja varmaan jonkun nuhteeseenkin. Ehkä kylvökoneen. Joka tapauksessa hamppujen pitäisi päästä kylvön jälkeen riittävästi ruohoista edelle, jotta timotei kumppaneineen ei tukahduta pieniä taimia. Pitemmälle ehdittyyään hamppu kyllä pitää puolensa. Tähän mennessä on ruohonjuurille tarjottu kaksi kierrosta juolannostimella, mutta ei näytä tuntuvan oikein missään. Komeasti vihertää. Hampun kasvuaika on kuitenkin sellainen, että kovin pitkää kuritusjaksoa ei ehdi pitämään, jos mielii päästä hyvän tai edes siedettävän sään aikana puimaan.

Kevättöihin kuuluu myös mansikkamaan herättely. Reilu viikko sitten sateen uhatessa laitettiin harjat heilumaan. Kuivien lehtien poistaminen on aika helppoa silloin, kun ne ovat kuivia. Luvatun viikon sadejakson jälkeen harjattavaksi olisi ollut märkää mössöä ja mukavuudenhaluisuudessamme päädyimme putsailemaan mansikkarivejä sen kuuluisan hyvän sään vallitessa. Poimimista vaille siis kesän mansikkaelämykset. 

Ja sitten oltiin taas vaihteeksi rekossa. Tämä kuva on Mäntsälän kirkon vaiheilta.

Talvi II

Kuvaruutukaappaus tuoreesta sääennusteesta. Punainen lämpötilakäyrä
näyttäisi sukeltavan nollan alapuolelle. Kuivikkeen menekki kohtuullistuu
vähäksi aikaa. Kun nyt osuisi ennuste oikeaan.

Kauden ensimmäinen talvi tuli ja meni. Kuivasta syksystä suoraan pakkasiin olisikin ollut vähän liian hyvää ollakseen totta. Palanneen kurakauden myönteinen puoli oli tietysti se, että totta ovat nyt ne miltei koko kesän odotetut salaojat.

Nyt on maisema sen verran valkoinen, että kakkostalvi voidaan tulkita meneillään olevaksi. Toivottavasti kevääseen mennessä ei päädytä kovin korkeaan järjestysnumeroon. Vallitsevasta sääennusteesta päätellen numero kakkonen suvaitsee vallita pari seuraavaa viikkoa. Turvetta urakalla kauhonut etukuormaajatraktori huokaisee helpotuksesta. Ja varsinkin sen kauhakoneen kuski. Lehmätkin toivottavasti tykkäävät. Varmuutta asiasta ei saa, sillä "Arvoisa rouva Lehmä, pidättekö enemmän pakkassäästä vai suojakelistä?" -kysymykseen vastataan yleensä märehtimällä. Kyyttö on itäsuomalainen rotu, joten vastuu vatauksesta lienee kuulijalla. Samanlaisia vastauksia olen tosin saanut vaikka puhutellun rouva Lehmän esiäidit olisivat märehtineet Juhana herttuan tai Aurinkokuninkaan valtakunnassa.

Viime kevään vasut ovat kasvaneet tällaisiksi palleroiksi. Talvikarva saa pienokaiset näyttämään pykälää muhkeammilta. Ihan kuten toppatakki emännän. Tässä vaiheessa vasta odoteltiin aurinkoa...

...joka hetken päästä näyttäytyikin. Paistaa se aurinko
rypsipeltoonkin. Lumen peittämä rypsipelto pilkottaa pihapuiden
ja auringon valo pilvien takaa. Näkymä parvekkeelta.

Lehmät ovat siis talviasennossa. Samaa ei voi sanoa mansikkamaasta. Talviharso odottelee vielä myttynä asennustaan. Levitysiltapäivä oli jo suunniteltu kauden ensimmäiseksi talveksi, mutta suunnittelun laadussa täytyi olla ilmeisiä puutteita. Mansikkamaa ei ole edes puoleksi peitetty. Hyvin suunniteltu on.... Mutta yritetämme tähän talvi II: een sitten. Viime vuonna syksy jatkui niin, että kyseinen operaatio meni vuodenvaihteen tienoille.

Oma maa mansikkaa... ja vähän muutakin

Tätä voisi luonnehtia viritykseksi, mutta
saatiinpahan kelattua muovirulla auki.

Harrastusrintamalla odotellaan mansikantaimia. Viinimarjoja aamupuuron päälle kaatava nuoriso-osasto on toistuvasti tiedustellut, miksei ole useammin mansikoita. Niitä on yleensä kasvanut pari riviä, suurin osa on syöty jo kesällä. Ammattilaisten viljelmiltä on  poimittu vaihteleva määrä täydennystä.

Mansikkamuovin alle laitettiin kasteluletkut.
Säätyyppi työmaalla oli lieveäti ilmaistuna
vaihteleva. Epäoptimaalinen pukeutuminen
onnistui takuuvarmasti. Kunnon sadekuuroja
ja auringonpaisteita tuli molempia useampaan
otteeseen.

Nyt on kuitenkin mansikkamaata tulossa - riittävästi. Perjantaina asenneltiin muoveja penkkeihin kolmen sukupolven voimin. Penkintekokone saatiin hieman modifioimalla  vuosikymmeniä vanhaa perunanistutuskonetta. Perunanistutukseen se sitten taas palautetaan ennalleen.

Kasvimaan lannoitus käy tähän aikaan vuodesta
näppärästi. Lietesäiliössä on pinta sen verran
korkealla, että kastelukannun saa helposti
kurkotettua täyteen. Sitten vain lorottelemaan
kylvöalalle ja lopuksi tasoitus ja multaus haravalla.

Marjanviljelijä täyttäisi alallamme aika monta pakastinta. Talous- ja tekniikka-agronomin koulutuksesta seuraava satotasokorjaus tehdään kuitenkin alaspäin sen lisäksi, ettemme edes yritä tai osaa hyödyntää kaikkia ammattilaisten niksejä.

Nuoriso toivottavasti oppii, etteivät aamiaisen mausteet tule tyhjästä. Se ainakin on aikuisten kasvattava tavoite. Tosin arvelen, että marjarivien välissä konttaa täysi-ikäisiäkin sen mansikalle person lapsityövoiman lisäksi.

Raparperit kasvavat lietesäiliön penkassa - hajun voimalla arveli joku. Taustalla näkyvät hiehot
laiduntavat tällä hetkellä takapihoja. Raparperipiirakan saanti on kuitenkin turvattu eristämällä raparperimaa muutamalla pikatolpalla ja aitalangalla. Sonnit tekivät yhtenä kesänä selvää jälkeä, kun lanka oli päässyt löystymään.

Kasvimaan tekoakin on pikkuhiljaa jatkettu. Tämän päivän ohjelmassa oli juolavehnän juurten ja muiden rikkakasvien nyppimistä sekä eräiden juuresten ja pinaatin kylvö. Esitellessäni kasvimaan apumiehelle kasvuvauhtiin päässeen ukontataren tämä nuoriso-osaston rikkakasvitieteilijä kysyi heti, onko myös kiertotatarta jo kasvanut. Ei ollut kaveri turhaan päivystänyt edellisenä suven kitkentätyömailla.