Oivallinen tilaisuus

Ajankohtaiskuva, joka ei liity aiheeseen kuin vallitsevan vuodenajan puolesta. Ruskaa muttei sentään vielä lunta. Valkoinen alareunassa on paalimakkaran selkä.

Viime aikojen poikkeuksellisin tapahtuma 

Näissä on yleensä ollut kohta, johon on merkitty hymy tai
mutru Oiva-raportin esilläpidosta. Tästä sellainen
kohta puuttuu. Lieneekö poistettu vai onkohan lomake
niin mukautuva, että kohdan voi jättää pois, jos
edellistä tarkastusta ei ole koskaan tehty.

oli kahden terveystarkastajan käynti viime viikolla. Tarkastajat kertoivat selvittäneensä blogista taustatietoja ja minä kerroin selvittäväni tarkastusta blogissa. Ovat joutuneet odottamaan tuloksia pidempään kuin allekirjoittanut tarkastusraporttia, joka tuli heti samalla viikolla. Raportti pitäisi ohjeen mukaan linkittää nettisivuille ja kiinnittää paperisena myymälän seinään. Molemmat ovat vaiheessa, sillä tuoreeltaan julkaistu raportin kuva feispuukissa ei taida olla ihan se, mitä tarkoitettiin. Paperiversion tulostamista on jo suunniteltu, joten se saattaa huomenna siirtyä seinälle. Edellytykset ainakin on sillä teippirullan sijainti on tiedossa ja siinä oli teippiä jäljellä. Linkityksellekin on suunniteltu tälle sivustolle paikka, mutta sähköinen raportti ei näytä ihan valon nopeudella Ruokaviraston palveluun siirtyvän. Katsotaan siirtyykö se, ennen kuin tämä bloggari unohtaa, että tämmöinenkin asia piti hoitaa. 

Tarkastajia tarvittiin kaksi, koska toinen tarkasti lihaa ja toinen vihanneksia. Tarkastajien tehokas suunnitelma oli ollut, että yksi katsoo emännän kanssa lihoja ja toinen isännän kanssa vihanneksia.

Biosidien säilytyspaikka viittasi luomutilalla lähinnä
mahdollisen jyrsijämyrkyn säilyttämiseen. Täällä on kuitenkin
käytössä biobiosidi, joka päättää itse säilytyspaikastaan.
Teho jyrsijöihin on ollut oivallinen.

Ensin pihalle ehtinyt isäntä kuitenkin romutti tämän hienon suunnitelman sanomalla, että molemmat ovat tässä tapauksessa emännän heiniä, hän vain hengailee mukana, kun nyt paikalle sattui. 

Emäntä esitteli sitten lihaa ja vihanneksia koskevat toimintasuunnitelmansa, kylmiön, myymälätilan ja auton sekä vihkon, johon oli kokoiltu tasaiseen tahtiin viileähköjä ja kylmiä lämpömittarilukemia. Suurin piirtein tätä haluttiin nähdäkin. Kohteisiin olisi kuulunut myös biosidien säilytyspaikka. Emäntä viittasi pahemman puutteessa auton tuulilasille, jossa pyörii käsidesipullo. Tuulilasin läpi saatu havainto oli riittävän tarkka. 

Jonkin verran keskusteltiin pakkausmerkinnöistä. Vihannestarrassa - jota kukaan, keneltä asiaa on tiedusteltu - ei ole porkkanapussiinsa halunnut (tästä syystä on pääasiassa lakattu erikseen tiedustelemasta), ei osoite ollut aivan riittävän tarkka. Nimet ja 16800 Hämeenkoski pitäisi täydentää katuosoitteella. Fonttikokoa joutuu kyllä pienentämään, mutta asiakkaathan voivat ottaa lukulasinsa rekoon mukaan, jos haluavat tarran ja vielä lukea osoitteen siitä. Lihaetikettikään ei ollut säädösmielessä aivan täydellinen. Pakkaus pitää olla jäljitettävissä tiettyyn lihaerään ja siksi siinä pitää olla merkittynä eränumero. Leikkaamo käyttää eränumeroinnissa päivämäärää. Lisäksi olemme halunneet tietoihin kyseisen eläimen 10-numeroisen syntymätunnuksen. Tämä olisikin päivämäärän kanssa täydellinen merkintä, jos syntymätunnuksen edessä lukisi erätunnus. Se lukee kuitenkin vain siinä leikkaamon omassa merkinnässä ja ei siksi ole täydellinen. Saimme kuitenkin huojentavan tiedon, että tämä puute ei vaaranna elintarviketurvallisuutta. Omasta puolestamme olisi käytännöllisempää käyttää tunnuksen sijasta eläimen nimeä, mutta nimen tietäminen tuntuu jakavan asiakaskuntaa. On siis pysytty numeroissa, vaikka pakkauskoneen pätevyys riittäisi kirjaimiinkin. 

Näillä mentiin ja tarkastus oli noin tunnissa ohi. Paljon nopeampaa siis kuin luomutarkastaminen eikä ihan niin tyyristä. Lasku tarkastuksesta ei tosin ole vielä tullut. Valvontaankuulumismaksu (150 €/vuosi) laskutettiin jo keväällä. Uusinta on kolmen vuoden päästä. Ja jotta tarkastajissa pysytään, luomutarkastaja ilmoitti tänään kunniottavansa maanantaina kiinteistöämme läsnäolollansa.

Pilkkihaalarien paluu

Taiteellinen vaikutelma vallan mainio. Lisäksi ei tarvitse
tulla suorinta tietä kotiin mummolta ja ukilta, kun on näitä
kiertoteitä, mistä valita. Talvella vastaavan reittiverkoston
voi tehdä lumeen.

Mitä 5-vuotias haluaa tehdä sateisen hämärtyvänä iltana, kun vähän jotain vielä kerkiää ennen iltaruokaa? Kaveri heittää takin niskaan ja saappaat vääriin jalkoihin sekä ilmoittaa lähtevänsä haravoimaan lehtiä. Viisitoistavuotiaaksi mennessä ajatusmaailma sitten kokee joitakin muutoksia. Ainakin kännykkä hankaloittaa haravanpitelyä ja oma-aloitteisuus esiintyy muilla toimialoilla.

Syksyiset lehdet ovat nättejä, joten vielä toinenkin
taideharavointikuva.

Tämän viikon ohjelmassa on jälleennäkeminen laitumelta toissa viikolla Orimattilaan lähetetyn sonnipojan kanssa. Näkemisen osalta tapahtuma on ehkä
 hieman yksisuuntainen ja tunnelma mikrobiologisten tosiasioiden seurauksena hyvinkin viileä.

Huomiselle on siis tiedossa leikkaamokeikka ja sen jälkeen illan täydeltä pääkaupunkiseudun reko-jakoja. Reko-retkeily jatkuu vielä seuraavinakin päivinä. Etanan sarvet osoittavat huomiselle reilun kymmenen asteen lämpötilan kaveriksi vettä ja reipasta tuulta (8 m/s) suoraan mereltä. (Etanan lausunnot tarkistettu hyvien lähdekriittisten käytäntöjen mukaan useista muista lähteistä: Ilmatieteenlaitos, Foreca, "norjalainen") Näillä tiedoilla isäntä suunnitteli aloittavansa pilkkihaalarikauden. Edellinen sesonki taisi päättyä huhtikuussa.

Emäntä onnistui taas matkailemaan niin,
että jäi tästä lystistä paitsi.

Emäntä perehtyi viikolla ranskalaiseen suoramyyntiin. Erään juustolan ovella oli tarkistuslista "Onko minulla kaikki, mitä torilla tarvitsen?".  Vaikutti puutteelliselta; ei minkäänlaista mainintaa pilkkihaalareista tai edes villahousuista. Eikä myöskään lämpömittareista, omavalvontasuunnitelmasta tai elintarvikevalvonnan todistuksesta valvontaan kuulumisesta. Kyseisen listan tekoa on täälläkin suunniteltu, mutta koska listan optimaalinen sijoituspaikka on vielä ratkaisematta, on listakin saanut odottaa. Listan laatimisella tosin pääsee vasta säntilliseen vaikutelmaan. Se olisi ehkä myös syytä käydä aina lähtiessä läpi.

Tämä haravointijoukkue on siirretty taustalla näkyvältä lehtienputoamisalueelta vihreämmälle niitylle. Senkin kasvu vain on jo aika hidasta. Rinnelaitumella ei kuitenkaan vesi seiso viime sateittenkaan jälkeen, joten se soveltuu erinomaisesti märehtimisalustaksi.

Talvea taas

Tämä tyttö ei ole legenda jo eläessään, Myytti kumminkin. Emän nimi on muuten Saaga. Nimi näkyy tarkkasilmäisille korvamerkistä.

"Riihenpelto" - naudoille, jotka eivät kulje omia polkujaan. Laumaeläimet
kulkevat usein jonossa ja siitähän syntyy yhteinen polku. Taustalla
häämöttävä rakennus on nuoruudessaan ollut riihi.

Tässä vaiheessa talvea ei ole esitellä suuria uutuuksia työrintamalta. Ruokitaan ja kuivitetaan. Kertaus. Välillä käydään ReKo-myynneissä ja ihmetellään, kuinka ei ole ehditty vielä metsätöihin. Eilinen päivä meni Knehtilän Ystävällisessä laskiaistapahtumassa kyytönlihaa, härkäpapuja ja hamppuja esittelemässä.

Koneet ja niiden käyttökunto pitävät myös osaltaan toimeliaisuutta yllä. Siitä rikkinäisestä lumiaurasta huolimatta kylätie ja liittymä talouskeskukseen piti saada auratuksi. Kuopat ja tienlaidat tunteva talonväki vielä voisi pöpperössä tarvittaessa muutaman kerran kaasutella ja odotella ensiviikon suojakelien sulattelevaa vaikutusta. Muutakin liikennettä kumminkin on.  Lehmille tilattua turverekallista odotellaan ylihuomiseen mennessä. Nollakelillä turve edistää mukavaa lehmän elämää, joten sitä ei päästetä loppumaan. Lumipöpperö ei kuitenkaan edistä rekan pihaan pääsyä tai tiellä pysymistä - tai ainakaan kuljettajan turvallisuuden tunnetta. Lumenpoiston täysbioenergiavaihtoehto ei siis ollut tällä kertaa käytettävissä.

Paperi- ja bittipuolella on tietenkin ahkeroitu verokarhun ajantasalla pitämiseksi sekä tilattu tulevan kevään vasikoille korvamerkit. Riittänee niitä jokunen seuraavanvuotisillekin. Ei saisi riittää, vaan viljelijän kuuluisi ennustaa vasikkamäärä täsmälleen ja tilata vain se, mitä tänä vuonna tarvitaan. Vasikoiden ilmoittamiselle ja merkitsemiselle on kuitenkin määräajat, jotka kyllä paukkuvat, jos vasikan syntymän jälkeen ruvetaan odottelemaan Ranskasta saapuvaa merkkitilausta. Keltaiset muovilätkät päivystäkööt siis hyllyssä.