Tammisunnuntai

Mitä kuuluu karjalle nyt? Pellot uinuvat lumen alla, joten siksi kerron lehmistä.

Kyytöt asustavat talvet hallissa. Emme sano tätä ”lehmän pesää” navetaksi, koska parikymmentä vuotta sitten hallia rakennettaessa talossa oli vielä lypsykarjaa. Näiden ayrshire-lehmien kantapaikka lypsykoneineen oli tietysti ollut navetta jo vuosikymmeniä. Nykyisin kyyttöjen talvipesänä ja rehuvarastona toimiva rakennus vakiintui siis halliksi. Alkuaan rakennuksen suojissa varastoitiin säilörehua ja kasvatettiin sonneja ja hereford-emolehmiä.

 
Noin toinen puoli eläimistä pääsee talvellakin ulos oman mielensä mukaan. Siellä ne myös hyvin viihtyvät. Lumessa on lehmänpolkuja. Halli on eristämätön, joten lämpötila on sama kuin ulkonakin. Tuulelta seinät tietysti suojaavat. Lehmät kuivitetaan pahnalla (oljella suom. huom.) ja turpeella. Lantaan sekoittunut kuivike hitaasti palaessaan luovuttaa jonkin verran lämpöä. Talven tuloon eläimet varautuvat jo syksyn mittaan kasvattamalla itselleen paksun talvikarvan. Lehmän kylmässä selviämistä edistää myös pötsi – yksi märehtijän neljästä mahasta. Mikrobien korrensulatustyö tässä valtavassa (n. 80 litraa) säkissä tuottaa lämpöä niin paljon, että eläimen rehun tarvekin kasvaa vasta kovimmilla pakkasilla. Tästä syystä lämpimät kesäsäät ovat lehmälle suurempi murhe kuin kylmä talvi.