Hiveniä

Oletteko kuulleet, että lehmällä on karhea kieli? Kuluisi kivennäiskaukalon
pohja tietysti santapaerillakin, mutta tämä on hiottu lehmän kielellä.
Laitumella oleva kaukalo on syöty tyhjäksi. Aika täydentää.

Lehmien ruoka- vai pitäisikö sanoa rehuvalio on hyvin terveellinen. Vähäsuolaista kasvisruokaa joka päivä. En ainakaan ole kuullut nautaeläinlääkärien puhuvan verenpainetaudista tai kakkostyypin diabeteksesta.

Laitumelle lähtevä kivennäiskuljetus lastattuna ja kuorma sidottuna.
Tarakassa lukee maks. 25 kg. Säkillisessä on 20 kiloa.

Hivenaineiden saannin varmistamiseksi eläimille annetaan täydennykseksi kivennäisseosta. Erityinen riski Suomessa on seleenin puute. Jääkausi on aikanaan raapinut Suomesta pintamaata eteläisempien maailmankolkkien käyttöön. Hyvä puoli on se, että tässä menivät epäterveelliset kadmiumit. Huono puoli taas se, että välttämätöntä seleeniäkin on vähänlaisesti. Lisäksi Suomen maalajit ovat luontaisesti hapahkoja, mikä pitää seleenin kasvien ulottumattomissa.

Voimanlähde (teho 1 ev, emäntävoiman muuntokerroin
hevosvoimaan tuntematon ) tankkautui aamulla kaurapuurolla,
puolukoilla ja teellä. Kuorma hoituu siis perille bioenergialla.

Seleenin puute aiheuttaa lihasten surkastumista ja tämä näkyi ennen maailmassa muun muassa teurastamolla. Ihmisetkin kärsivät oireista. Lannoitteisiin ruvettiin lisäämään seleeniä 1970-luvulla puutosoireiden estämiseki. Lannoitteista seleeni päätyi lopulta rehun kautta kotieläimille ja ruokakasvien ja eläinperäisten elintarvikkeiden kautta ihmisille.

Luomueläimille seleenin puute voi olla ongelma, sillä luomupelloille ei seleenitäydennettyjä - tai muitakaan - väkilannoitteita voi käyttää. Luomueläimen terveys vaatii kuitenkin seleeniä siinä missä tavanomaisenkin. Jopa hitaasti kasvavien kyyttöjen kasvuvauhti on sellainen, että seleenin suhteen pitää olla tarkkana.