keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Uutta kasvua

Rikkaäes, jolla myös saa kylvettyä
piensiemeniä  - esim. heinää ja
rypsiä. Kokoontaitettava malli
kuljetusasennossa. Siemenet ovat
keskellä olevan punaisen mötikän
sisässä, mistä ne letkuja pitkin puhalletaan
maahan. Piikit maahan osuessaan hieman
peittelevät jälkeä. Etualalla voimamies
nostamassa nivelakselia.
Tältä "naurismaa", siis rypsi, näytti
toissaviikolla. Tämän suven
kasvu on pääosin kasvettu. Sen
verran on jo viielää.
Ensi vuonna puitavat rypsit kylvettiin heinä-elokuun vaihteessa. Siementä kuluu muutama kilo hehtaarille. Alle gramma neliömetrille. Kuulostaako laboratorio-touhulta? Muutaman kilon virhe hehtaarikohtai-
sessa määrässä on siis prosentuaalisesti aika iso. Homma voi kuitenkin onnistua hyvinkin tarkkaan. Sitten tulee talvi, joka tuhoaa pienen tai suuren osan taimista. Se siitä tarkkuudesta sillä kertaa. Oikeaan määrään kuitenkin pyritään. Ihan senkin takia, että siemen maksaa.

Viime vuosina olemme kylväneet rypsit kynnettyyn heinäpeltoon naapurin rikkaäkeellä. Kynnöspellolla töyssyttely kysyy traktorikuskilta hyvää selkää, mutta lopputulos on ollut hyvä ja rikkaäkeellä kylvö käy suuren työleveyden vuoksi paljon nopeammin kuin perinteisillä menetelmillä. Seuraavan kesän puinteihin mennessä talvi on kynnökset tasoittanut.

Tällainen pikkuporkkana rypsin juuri oli puolitoista viikkoa sitten.
Rypsin taimien on ehdittävä syksyn aikana riittävän suuriksi, jotta talvesta selvitään. Oleellista on juuren koko ja kasvupisteen sijainti lumeen ja pakkaseen nähden. Lumen ja pakkasen sijainti tosin menee oikein vain planeetan tarkkuudella. Viime talvena kumpaakin oli täällä aika nuukasti. Pohjoisella pallonpuoliskolla molempia silti tavattiin. Niin varmaan tulevanakin talvena.

Keväällä nähdään, ovatko rivit harventuneet ja jos ovat niin kuinka paljon. Onko jäjelle jääneitä yksilöitä riittävästi vai joutuuko pellolla kulkemaan kuin von Döbeln Juuttaalla - aukkoja katsellen. Todellisuudessa epäilen Suomen sodan urhojen rivien olleen aukkoisten sijasta vain aikaisempaa lyhyempiä. Vai miten sotaväki miestappioiden jälkeen toimii, jätetäänkö riveihin tyhjiä välejä? Asepalvelus ei kuulu emännän ansioluetteloon, joten luulo oli tässä esittämässä tiedon väärttiä. Rypsin taimet eivät kuitenkaan harventumisen jäljiltä - harmi kyllä - pysty vastaavaan uudelleen järjestymiseen. Kovin epäedullisen talven jälkeen aukkoja katsellessa pohditaan, pärjääkö tämä vai pitääkö muokata ja kylvää jotain muuta.
Syysrypsin syysvehreyttä.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti