Talven loppua

Talvista ajankäyttöä tämäkin. Isäntä ja emäntä seuraamassa webinaaria söpösti vierekkäin. Pääsiäisen lähestyminen tiedostetaan kyllä talossa, mutta joulukoristeita ei silti vielä ole vaihdettu. Pääsiäiskoristeille jää joka tapauksessa paljon pidempi aika seinällä paistattelemiseen. Eikä työkaluvalikoimaan kuulu selfiekeppiä (eikä firman viestintäosastolla ole erillistä valokuvaajaa), joten mukavuusvarustelun olennaiset osat - keinutuolit - eivät näy kuvassa. Teekupit sentään mahtuivat.

Jonomuodostelmaa aamiaislevolla.
Saukin naama ei valitettavasti
näy, koska emäntä ei aidan
päällä seistessä, kameraa ylös
kurkotellessa (sitä selfie- tai
tässä tapauksessa sonniekeppiä
ei siis edelleenkään ole) oikein
nähnyt, mitä kuvaan tuli. Tarkoitus
olisi, että tässä kohtaa seisoskeltaisiin
syömässä ja päiväunille mentäisiin
karsinan kuivempaan laitaan, mutta
eivät pojat vaan ymmärrä. Saukkikin
on porukan isoin ja vahvin, joten sen
puolesta voi valita paikkansa juuri
siitä, mistä lystää - siis aitojen
sisäpuolelta kuitenkin.

Alkaa sulaa. Vettäkin satoi yhtenä yönä. Yksi routaista maata vaativa hakkuu vielä odottelee, mutta ensi viikon sää vaikuttaa melko lupaavalta. Ehkä se ehditään. Sulamisen seurauksena puro alkaa olla myllykunnossa, eli vettä on. Pihaan johtavan sillan tuntumassa sijaitsi aikanaan Kumian mylly, jolla oli käyntikautta vain tulvien aikana. Nykymaailmassa, kun ei enää olla niin bioja ja ekoja kuin ennen, kanniskellaan jauhokaappiin sähkömyllyjen aikaansaannoksia vuodenajasta riippumatta. 

Sulamisesta huolimatta lunta on vielä sen verran, että alkuviikosta joudettiin olemaan vajaan vuorokauden verran lomamatkalla, kun vasikoitakaan ei vielä ole isommin ollut tullakseen. Sen verran totaalilomalla, ettei edes haettu mitään varaosia samalla reissulla. Kokonaan ei sentään tehokkuudesta tingitty, vaan romanttiseksi aluksi ajettiin laboratorion kautta jättämässä sontanäytepussukka salmonella-analyysia varten. Yksi sonnipoika on lähdössä n.s. kotivävyksi toiselle tilalle. Ennen tällaisia siirtoja tässä maailman kolkassa (=Suomi) varmistetaan, ettei mukana kulje harmillisia yllätyksiä. 

Vihannesten siemenet tilattiin edellisessä numerossa ja Tupala von/af Huljala on jo vastaanottanut kaksi kolmesta tilatusta lähetyksestä. Toista Ruotsista tulevaa vielä odotellaan. Saapuneiden lähetysten sisältö on todettu toivotun kaltaiseksi ja ennen kaikkea on laitettu lähetyksen mukana tulleen kuormakirjan reunaan nimikirjaimet ja päivämäärä, että sisällön on tarkistettu olevan luomuvaatimusten mukainen. Luomuvalvonnassa on vuosittain erilaisia painopistealueita ja tämä lähetysten tarkastamisen tarkastaminen kuuluu kuulemma tämänvuotisiin. 

Tässä on vielä ihan rauhallista, vaikka rannat
ovatkin jo aika vähälumiset. Nyt käy jo ihan kunnon kohina
ja pinta on vesi on korkeammalla.

Keskimmäisinä eno ja sisarenpoika katsovat kameraan. Toinen on lähdössä uusiin maisemiin salmonellatuloksen tultua. 

Sitä mitä tilaa

Keltaista Jaffaa. Kuvan kukkakaalilajikkeen nimi on Jaffa. Viime suvena siemenpussin vakuuttavista teksteistä huolimatta taimista kasvoi violetteja koristekaaleja. Tänä vuonna tuli sitä, mitä tilasi.

Kasvimaalla on päästy kukkasiin asti. Auringonkukat jäivät tänä vuonna kylvämättä, mutta kukkakaalisektorilla on päästy kohtuullisiin tuloksiin. Kukkakaaleista tavoiteltiin neliväripainosta, joka tällä kertaa onnistui. Havaintoja on tehty valkoisista, violeteista, vihreistä ja keltaisista kukinnoista. Vuosi sitten nuo keltaiset jäivät mielikuvituksen varaan, kun tilatuista siemenistä kasvoikin violetteja koristekaaleja. 

Ulkonäöstä ei ollut valittamista, mutta aika hankala tätä olisi ollut keltaisena kukkakaalina myydä.

En tiedä, olisiko joku siemenguru havainnut virheen jo ennen kylvöä. Tämän talollisen taidoilla havainto jäi joka tapauksessa tekemättä, epäilykset heräsivät vasta taimista. Opiskeluaikana emännällä oli hyvä suunnitelma sivistää itseänsä suorittamalla myös siementunnistustentti. Alkajaisiksi olisi pitänyt tunnistaa harjoitustyösali, jossa siemennäytteet olivat opiskeltavissa. Tämä osoittautui käytettävissä olevan ajan puitteissa (=joutui valmistumaan jo ennen kuin kaikki mielenkiintoinen oli opiskeltu) liian vaativaksi tehtäväksi, joten monimutkaisemmissa siemenasioissa joutuu turvautumaan sivistyneempien kaverin apuun. Onneksi niitä on.

Siementen suhteen tuli siis nyt sitä, mitä tilasi. Joskus olisi tietysti hauskaa, jos tilatun sijasta tulisi sitä, mitä luulee tilanneensa. Isäntä oli hommaamassa lehmille lisää kivennäisiä. Kivennäisten kulutus on pienillä pienituottoisilla lehmillä aika vähäistä. Lisäksi kesällä näitä nappuloita jaellaan sen verran monen aidan vierelle pienille ryhmille eri puolille harjua, että niiden tilaaminen on ollut järkevää pikkusäkeissä - 20-kiloisia kuormalavalla. Kiinni taiteltu säkki säilyy lisäksi laitumen vieressä käypäisenä myös sadesäällä. Netin tilauskaavakkeessa pikkusäkkien perässä lukee sk. Toinen vaihtoehto on ssk - suursäkki. Isännältä tipahti ilmeisesti yksi ässä hihasta ja Kiidon Kake, vai oliko joku hänen kollegansa, pudotti pihaan suursäkin. Luomutilalla pääasia on tietysti tarkistaa, että toimitettu tuote on sitä luomukelpoista tilattua ja ennen kaikkea merkitä muistiinpanoihin, että tarkistettu on. Suursäkillä mennään. Emokivennäistä ei ihan heti tarvitse muistaa tilata lisää.

Nyt sitten ämpärillä äyskäröidään. Sonnien lukutaidottomuuden huomaa. Vaatisivat varmaan "aikamiespoika"-kivennäistä, jos olisivat perehtyneet säkinseinäkirjallisuuteen.