Jouluostoksille

Kylläpäs häikii. Auringon tämänhetkinen paistokulma, talvikarva nahan peitteenä ja lehmän tyypillinen elinikä - alle kymmenen vuotta - varmistavat, että melanoomaa ei ilmene tämän auringonpalvonnan seurauksena.

Viime numerossa tuli oltua kovin tyytyväinen paikkakunnalla vallitsevaan säähän. Ei siinä edelleenkään valittamista ole. Jos nyt jonkun negatiivisen puolen haluaa hakea, niin Helvetinrotkon sähkölinjan 

Tolppa vältti iskut tälläkin kertaa. Puimurilla maksimileveys
on vähän toispuoleinen. Heinänpöyhimen ulottuvuus on
molemminpuolista ja lisäksi siinä saattaa olla emäntä ratissa.
 Ei senkään homman paranisi keskeytyä koneremonttiin.

 kaapelointi ei etene. Helvetin linjat ovat sähköyhtiön asia, mutta olimme samassa yhteydessä vaihdattamassa maakaapeliin "kylän" pellolle rotkosta tulevan linjan. Ei niihin lohkon kuuteen tolppaan kyllä toistaiseksi ole törmätty millään koneella, kierrelty vaan moneen kertaan. Mennyt ei kuitenkaan ole tae tulevasta, vai miten niissä pankkien rahastoprosyyreissä sanotaan. 

Tässä tarjetaan Töölön rekossa, mutta samaa varustusta on
tarkoitus hyödyntää palelun välttämisessä Knehtilässäkin.
Tietysti myös toivomme, että nämä antimaastopuvut auttavat
asiakkaita huomaamaan meidät. Tämän kuvan jälkeen
autokin on siis päivittynyt paremmin näkyväksi.

Joulu on mitä ilmeisimmin tulossa, koska itsenäisyyspäiväkin on jo mennyt ja talossa haisee piparkakku. Reko-ilmoituksiin on saanut kirjoittaa, että tämä on viimeinen kerta kyseisellä kierroksella ennen joulua. Tällä viikolla ollaan liikenteessä huomenna sekä viikonloppuna. Ensin reko-kierros ja sitten Knehtilän joulumarkkinat. Ensi viikolla rekotellaan kolmena iltana ja uutuutena on suunnitteilla joulumyyntipäivä (lauantai 18.12.) tänne kotinurkkiin. Siitä lisää tietoa, kun suunnitelmat tarkentuvat. Mikäli jollekulle sopii paremmin jouluostaa jonain muuna päivänä, niin sekin sopii.

Kulkutaudin edelleen jyllätessä markkinoilla on tarkoitus pynttäytyä pilkkihaalareihin ja nostaa pakastin runsaalle ilmanvaihdolle alttiiksi eli ulos katokseen. Markkinointihenkisesti suosittelemme riittävän lämmintä vaatetusta myös asiakkaille, jotta kyyttökaupat eivät kariudu siihen, että asiakas palelee. Vihannesten myynti on vielä auki, sillä porkkanat häviävät emännälle ja isännälle pakkasen siedossa. Tämänhetkisten säätietojen mukaan, sunnuntaina saattaisi olla mahdollista lepuuttaa juureskoreja kojun laidalla, jos ei nyt sitten sade rajoita niiden sijoittelua. 

Itsenäisyyspäivää juhlittiin seudulla vallitsevien tapojen mukaisesti. Seremoniapuolella nähtiin eläkeläis- ja lapsityövoimaa. Presidentin vastaanotolla, jota siis ei tänä vuonna pidetty, suositaan tarjoiluissa kuulemma luomu- ja lähiruokaa. Samaa korkean tason linjaa sovelsimme juhlan kunniaksi itse itsellemme valmistamassamme ja tarjoamassamme itsenäisyyspäivälounaassa.

Kohti lanttulaatikkoa

Valopäät pimeänä. Terveisiä Töölön rekosta! Näin me yleensä pukeudumme kaupungissa käydessä. Huopatossut eivät näy kuvassa.

Knehtilän joulumarkkinoille olimme
saaneet Korvatunturilta henkilökuntaa
lainaan. Kuvan tonttu päivysti
maistiaistiskillämme molempina
markkinapäivinä -
grillimakkarataukojansa
lukuunottamatta.

Hyvä Tuomas joulun tuopi. Kiirehdimme tämän tunnetun airuen edelle ja veimme tai toimme joulun palasia osallistumalla joulukuun reko-myynteihin ja joulumarkkinoihin. Nyt Tuomaan päivän häämöttäessä ollaan jo asetuttu kotinurkkiin ja nostettu pakastimet pois autosta. Täältä kotoa on jostain syystä haettu lanttuja ja jauhoisia perunoita normiviikkoa enemmän.

Reko-keikat tehtiin isännän kanssa ihan kahdestaan, mutta Knehtilän joulumarkkinoille ilmoittautui molempiin päiviin mukaan hiippalakkinen joulutonttu. Aidot Korvatunturin tontut ovat kuulemma yleensä ikivanhoja. Tämä mukaamme lähtenyt taas oli niin uutta mallia, että oli kehittänyt oma-aloitteisesti itselleen osallistumismotivaation päivän päätteeksi luvassa olevasta glögistä ja joulutortusta, ehkä pihalla myynnissä olleella grillimakkarallakin oli osuutta asiaan. Tontun mukaan ottamiseen taas oli helppo motivoitua kuvittelemalla, että riittävän monta kertaa myyntipuheitamme kuultuaan, tonttu hoitaa markkinat ja me isännän kanssa maistamme vaikka sitä makkaraa ja katselemme, mitä muuta on myynnissä. Toistaiseksi muuhun tarjontaan tutustuminen on jäänyt aika vähiin.

Markkinoitten jälkeen kruisailtiin vielä Helsingissä ja Lahdessa lihalastin kanssa, mutta nyt voisi keskittyä lanttulaatikkoon ja kirjanpitorästin purkamiseen. Meillä paistetaan kyllä lanttulaatikkoa muulloinkin kuin jouluna, mutta juhla eroaa arjesta sillä, että sekaan lorautetaan maidon sijasta kermaa. Tuo toinen mainittu keskittymiskohde - kuittien naputtelu - ei varsinaista joululomatunnelmaa tuo, mutta eipä näyttänyt sopineen kesäohjelmistoonkaan. No, ehkä sen voi tehdä tonttulakki päässä glögimuki tietokoneen vieressä. Ei teekään ole koskaan näppäimistölle kaatunut.

Näitä oli jossain vaiheessa olevinaan paljon suhteessa jäljellä olevaan myyntiaikaan, mutta nyt on joka palalle löytynyt pyhiksi pöytä.

Varauduttu jouluun

"Hyvät kuulijat..." No, ei vaan. Leukojen asento
vähän hämää. Märehtimässähän Muhkea oli eikä puhetta pitämässä.

Joululta alkaa tuntumaan, vaikkei lanttulaatikko vielä tuoksukaan. Emännälle joulupöydän kolme välttämättömintä tekijää ovat lanttulaatikko, sallatti ja silakka. Kaikkia niitä voi kyllä syödä muulloinkin. No, perunalaatikko on myös hyväksi.

Kyytön kaupittelussa jouluun valmistautuminen tarkoittaa sitä, että suunnitellaan reko-reissut ja teurasauton käynnit niin, että kyyttöä joulu/pikkujoulupöytään kaipaaville ei tarvitsisi tarjota eioota. Sitten kun tulee taas vasikan nimien E-vuosi, voi tietysti tarjolle tulla Eioota. Mahdollisen Eioon teurasikään taitaa kuitenkin mennä vielä kymmenisen vuotta.

Rajoitteita suunnittelulle aiheuttaa se, että pakastimen kansien pitäisi mennä kiinni myös leikkaamolla käynnin jälkeen. Lihojen nouto leikkaamolta taas olisi tehokasta saada samalle päivälle etelään suuntautuvan reko-kierroksen kanssa. Näin saadaan autoilu vähän vähemmäksi, kun auton kuljetus ei varsinaisesti ole agronomin koulutuksella osaamisemme ydinaluetta. Bottakset ja Räikköset hallitsevat sen paljon paremmin ja saavat siitä sitä paitsi paljon paremman korvauksenkin. Ajokit heillä tosin ovat niin ahtaat, että eivät pääse reissaamaan romanttisesti kahdestaan emännän (omansa) kanssa toisin kuin Tupalan akronoomit. Pääosin Lahden moottoritietä kulkeva lihareittimme ei ehkä täytä kaikkia romanttisen matkailun kriteerejä, mutta seura on kai pääasia. Ja jää siinä jokunen polttoaine-euro tilille ja pienhiukkanen vapautumatta, kun hoidetaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Härkäpapua ja hampunsiemeniä. Näistä ei
taida kumpaakaan perinteisissä
jouluresepteissä olla, mutta onneksi
ihmiset eivät ole urautuneita.

Pakattua kyyttölehmän entrecôtea. Kuvan palanen on jo mennyt
parempiin suihin, mutta sekä sonnin että lehmän kappaleita, entrecôteakin, on vielä tarjolla ennen joulua.

Joulumyyntiä

Turvetta tuli viime talvena rekkakuorma.
Sillä kuviteltiin selvittävän
tämänkin talven yli, mutta jäljellä
ovat enää seinän vieressä
häämöttävät pienet knököt.
Vuoristo on ehtinyt kulumaan sitten
viime näkemän. Osasyy on viime
talven leutous, jolloin turvetta kului.

Kaivuri mahtuu oviaukosta oikeassa kulmassa. Nyt oli kulma hitusen väärä,
ja ovi tuli alas.Johtuiko osin markkinaviikkojen lyhyiksi jääneistä yöunista.
Työmaalla oltiin yhdeksän maissa aamulla. Pitkään nukkuminen olisi ollut
sinä aamuna todella hyvä ja työtä säästävä vaihtoehto. Jälkikäteen voi
todeta, että olisi ollut nopeampaa kiskoa toinenkin ovi auki kuin perästä
päin korjata pudonnut ovi ja liukukisko. Ilman kuukulkijaa se olisi ollut
vieläkin tyoläämpää. Ja vähemmän turvallista.

Pari edellistä viikkoa on kannettu korttamme kekoon, jotta talousennustajien arviot joulumyynnistä eivät floppaisi.  ReKo-myynneissä on juostu useampana iltana viikossa sekä osallistuttu Knehtilän joulumarkkinoille. ReKoissa on kyllä aina ollut mukavaa. Varjopuoli on myöhäinen kotiintulo, jos on etelässä asti käynyt. Tai ei se kotiintuloaikakaan vielä ole ongelma, mutta seuraava aamu ei ymmärrä tulla yhtään tavallista myöhemmin. Konkreettisen korsien kannon vielä voi ajoittaa mieleiseensä kohtaan päivää, mutta koululaisten ja päiväkerholaisten heräämistä/herättämistä ei. Nuorimmat tulevat peippospirteydellä - eivät ole menneet etelään, puoli kuuta -sääntö ei päde - kuuden maissa tiedustelemaan, koska keitetään puuroa. Hiukan varttuneemmassa päässä taas pitää vanhempien varmistaa, että oppivelvollinen on ajoissa liikenteessä. Ja osa toimisi automaattisestikin ottamatta ongelmaa unisten vanhempien kaltaisista pikkuseikoista.

Kyytönliha tai hampunsiemenet ja pavut eivät varsinaisia joulun sesonkituotteita ole, mutta niillekin on enemmän ottajia silloin, kun väkeä on liikkeellä. Ja onhan sitä liikkeellä. Tämä on jotain mitä etelänmaalainen voisi pitää eksoottisena. Torilla tai parkkialueella on aika vähän valoa, vielä vähemmän lämmintä, räntääkin saattaa sadella, mutta silti joukoittain suomalaisia lähtee bongaamaan oikeita pakettiautoja siitä pimeydestä. Ei meitä sää voi säikyttää. Eikä ässän ja koon ketjuohjaus. Lisäksi aika monelta jäisi kyseisissä sääoloissa iltaulkoilu väliin, jos ei olisi tilausta noudettavana. Raitis ilma parantaa yleensä unia. Toivottavasti toimii asiakkaillakin.

Vihreä joulu häämöttää. Tämänhetkisten ennusteiden mukaan viimeistään tapaninpäivänä. Nyt päivät ovat olleet enimmäkseen suojan puolella, öisin on onneksi pakkasta. Kuivitustöitä on siis piisannut ja turvetta kulunut. 

Suojasään töitä. Traktorin pääsi pesemään. Letku vielä tyhjäksi, kun yöllä on pakkasta. Etukuormaajassa ovat trukkipiikit paikallaan, koska äsken on nostettu kuution laatikko peuranporkkanoita pois auton peräkärryltä. Riistanhoitoa siis.