Lämmin joulu

Jouluoljet pojille, eturivissä Sämpylä, Säe, Saukki ja Runsas. Eivät pahnat tällä säällä yhtä kuivana pidä kuin alta pilkottava turve, mutta ajoittainen korsilisäys on eduksi pohjan rakenteelle ja palamiselle. Pari päivää myöhemmin vaaleasta sisustuksesta ei päässyt enää näköhavaintoja tekemään. Sen verran hyvin olivat pojat lakanansa myllänneet.

Hakekuljettimen vaihteen öljyn liikkuminen 
kuvan mukaiseen asentoon pysäytti hakkeen 
liikkeen liekkien kitaan, mikä taas lopetti 
lämpimän veden liikkeen pattereihin. Tämä 
puolestaan lisäsi asukkaiden liikettä 
halko-/klapikatoksen ja uunien/puuhellan 
välillä. 

Hyvää joulua toivotettiin monesta suunnasta ja hyvä se olikin. Sekä lanttu- että maksalaatikkoa oli riittävästi ja piparkakut alkavat kuusessa roikkuvia lukuun ottamatta olla loppu. Maksalaatikon raaka-aineitten suhteen on monena vuonna ollut tiukkaa. Maksatilausten kirjanpito useista auki olevista reko-ilmoituksista - varsinkin, jos teuraasta saatavien pakettien lukumäärä ei ole vielä tiedossa - on tarkkaa puuhaa. Viime vuonna pakettien jemmaus omaan käyttöön onnistui kyllä. Tosin kun joku juuri ennen joulua kysyi, vieläkö maksaa olisi, emäntä heltyi myymään viimeisen maksapalan, kun ukki oli samana päivänä saanut kaadettua peuran. Hyvä maksaloora siitäkin tuli. 

Joulun alla kierrettiin ReKoissa.  Knehtilän markkinat jäivät vakiintuneessa muodossaan vallitsevan virustilanteen armoille. Meille tämä tarkoitti käytännössä hiukan pidempiä aamu-unia yhtenä viikonloppuna (ei haitannut) sekä suhteellisesti suurempaa määrää paisteja pakastimessa (toivottavasti joku lanseeraa esim. Runeberginpäivä-paistit). Joulunalus tuntuu olevan paistien sesonki, ainakin jos niitä kauppaa markkinoilla maistiaisten ja reseptin kera. Isäntä oli onnistunut järjestämään itselleen kokouksen viimeiseksi ReKo-kerraksi, mutta vanha isäntä, alias ukki, lähti ystävällisesti emännän kaveriksi reissuun. Jäiköhän ero joltakulta huomaamatta? Hämärässä ja nykymuodin mukaisen roiskesuojan takaa ei parran harmausaste erotu kovin hyvin. 

Lämpökeskuksen taipumuksiin on kuulunut kunnostautua remontin tarpeilla juhlapyhien aattona tai jos on muuten kiirettä tai kylmää tiedossa. Nytkin yhdellä ReKo-reissuista ukki soitti, että lämmityksessä on jokin isompi häikkä. Kotiin tultua isäntä kävi tilannetta paremmin tarkistamassa, kun emäntä jäi tyhjentämään autoa. Varaosaa tarvittiin.  Ensin sitä odoteltiin ja sitten varrottiin ReKo-kiireitten hellittämistä, ennen kuin päästiin korjaamaan. Nykyaikaisena talvena 

Ihan kaikkea hamppua ei tänä vuonna myydä puolen kilon 
pusseissa. Näissä lastausta odottavissa pussukoissa taitaisi 
puoli tonnia olla oikeampi suuruusluokka. Siemenet lähtivät 
Transfarmin jalostettavaksi. (Sala)kuljetusauton tekstejä 
voi pitää hämäävinä.

näin voitiin tehdä, ankarien pakkasten vallitessa olisi todennäköisesti ajettu itse muutamia satoja kilometrejä varaosan perässä. Remontti onnistui muuten hyvin, mutta ikkunattoman pannuhuoneen pohjalla maan pinnan alapuolella olisi joulukuun puolivälin jälkeen tarvinnut aurinkorasvaa. Isäntä käräytti nimittäin naamansa hitsatessa. Vallitsevissa oloissa kukaan ei kuitenkaan epäillyt etelänmatkasta. Remontin ja ReKojen lisäksi jossain välissä säkitettiin ja lastattiin syksyn hamppusatoa. Kotiinkin jätettiin myytävää, mutta hieman pienemmässä pakkauskoossa. 




 

Joulumyyntiä

Turvetta tuli viime talvena rekkakuorma.
Sillä kuviteltiin selvittävän
tämänkin talven yli, mutta jäljellä
ovat enää seinän vieressä
häämöttävät pienet knököt.
Vuoristo on ehtinyt kulumaan sitten
viime näkemän. Osasyy on viime
talven leutous, jolloin turvetta kului.

Kaivuri mahtuu oviaukosta oikeassa kulmassa. Nyt oli kulma hitusen väärä,
ja ovi tuli alas.Johtuiko osin markkinaviikkojen lyhyiksi jääneistä yöunista.
Työmaalla oltiin yhdeksän maissa aamulla. Pitkään nukkuminen olisi ollut
sinä aamuna todella hyvä ja työtä säästävä vaihtoehto. Jälkikäteen voi
todeta, että olisi ollut nopeampaa kiskoa toinenkin ovi auki kuin perästä
päin korjata pudonnut ovi ja liukukisko. Ilman kuukulkijaa se olisi ollut
vieläkin tyoläämpää. Ja vähemmän turvallista.

Pari edellistä viikkoa on kannettu korttamme kekoon, jotta talousennustajien arviot joulumyynnistä eivät floppaisi.  ReKo-myynneissä on juostu useampana iltana viikossa sekä osallistuttu Knehtilän joulumarkkinoille. ReKoissa on kyllä aina ollut mukavaa. Varjopuoli on myöhäinen kotiintulo, jos on etelässä asti käynyt. Tai ei se kotiintuloaikakaan vielä ole ongelma, mutta seuraava aamu ei ymmärrä tulla yhtään tavallista myöhemmin. Konkreettisen korsien kannon vielä voi ajoittaa mieleiseensä kohtaan päivää, mutta koululaisten ja päiväkerholaisten heräämistä/herättämistä ei. Nuorimmat tulevat peippospirteydellä - eivät ole menneet etelään, puoli kuuta -sääntö ei päde - kuuden maissa tiedustelemaan, koska keitetään puuroa. Hiukan varttuneemmassa päässä taas pitää vanhempien varmistaa, että oppivelvollinen on ajoissa liikenteessä. Ja osa toimisi automaattisestikin ottamatta ongelmaa unisten vanhempien kaltaisista pikkuseikoista.

Kyytönliha tai hampunsiemenet ja pavut eivät varsinaisia joulun sesonkituotteita ole, mutta niillekin on enemmän ottajia silloin, kun väkeä on liikkeellä. Ja onhan sitä liikkeellä. Tämä on jotain mitä etelänmaalainen voisi pitää eksoottisena. Torilla tai parkkialueella on aika vähän valoa, vielä vähemmän lämmintä, räntääkin saattaa sadella, mutta silti joukoittain suomalaisia lähtee bongaamaan oikeita pakettiautoja siitä pimeydestä. Ei meitä sää voi säikyttää. Eikä ässän ja koon ketjuohjaus. Lisäksi aika monelta jäisi kyseisissä sääoloissa iltaulkoilu väliin, jos ei olisi tilausta noudettavana. Raitis ilma parantaa yleensä unia. Toivottavasti toimii asiakkaillakin.

Vihreä joulu häämöttää. Tämänhetkisten ennusteiden mukaan viimeistään tapaninpäivänä. Nyt päivät ovat olleet enimmäkseen suojan puolella, öisin on onneksi pakkasta. Kuivitustöitä on siis piisannut ja turvetta kulunut. 

Suojasään töitä. Traktorin pääsi pesemään. Letku vielä tyhjäksi, kun yöllä on pakkasta. Etukuormaajassa ovat trukkipiikit paikallaan, koska äsken on nostettu kuution laatikko peuranporkkanoita pois auton peräkärryltä. Riistanhoitoa siis.

Hämärähommia

Luxi- ja lämpömittarien lukemat sen kun alenevat. Keskiviikko-
iltana  jäähdyttely aloitettiin Järvenpään torilla, sieltä siirryttiin
Keravalle (kuva) ja illan päätteeksi Tuusulaan. Emäntä
kerrostoppautui topattoman ja topallisen takin yhdistelmään
sekä pitkäpunttisiin villahousuihin - eikä palellut, vaikka liikuntaa
oli aika nuukasti tarjolla. Tuotteitten maistattamiseen
(routakyyttö ja härkäpapulisäke) sää
oli mitä mainioin tarjoilu- ja säilytyslämpötilan kannalta.
Talvisilla kierroksilla pavut ovat olleet joskus aika kohmeisia. 

Mitä sitä on viime aikoina tehty? Myyty auton takaluukusta hamppua pimeillä parkkipaikoilla. No, hiukan on ollut kyyttöä ja papua kyytipoikana.

Tälle viikolle osui kaksi työmatkaa.  Reko-jakeluillat olivat tarjolla keskiviikolle ja torstaille. Isäntä on kullä kurvaillut lietevaunun kanssa edestakaisin harva se päivä, mutta toiminta rajoittuu sen verran pienelle alueelle, että se ei ehkä käy työmatkailusta.

Keskiviikkona suuntasimme vajaan asteen verran etelään ensimmäisenä pysähdyspaikkana Järvenpään tori. Reko-ryhmä on toiminut Järvenpäässä reilun vuoden, mutta positiivisesti voi todeta, että markkinoilla on vielä kasvunvaraa. Sen verran ihan paikalliseksi tunnustautuneita kertoi tulleensa ihmettelemään, mikä pakettiautojen kokoontumisajo torilla on meneillään. Varmemmin tietoon toiminnasta törmää ehkä  puskaradion ja muiden tiedotusvälineiden lähetyksissä. Livenä tilaisuuteen osuminen nimittäin vaatii oikeaa ajoitusta, sillä nämä jokatoisviikkoiset kokoontumisajot siirtyvät jo puoli tuntia alkamisestaan Keravalle ja sieltä edelleen Tuusulaan.

Kesällä vastaavalta etelän matkalta sai körötellä kotiinkin valoisassa. Nyt syksyn mittaan on reissuja suunnitellessa tarkistettu netistä paikkakuntakohtaisa seuraavan viikon auringonlaskuaikoja. Valaistuskalustoa ja akun lataustarvetta on sitten mietitty sen mukaan, kuinka monessa kohteessa valoa on tarvittu. Marraskuu saapuu. Silloin ei enää tarvitse miettiä. Myönteinen puoli on sekin, että kyytön matkanaikainen kylmäsäilytys rupeaa hoitumaan vähemmällä panostuksella. Talonväen lämpösäilytys taas vaatinee jossain vaiheessa pilkkihaalarien tyyppisiä lisävarusteita.