maanantai 7. maaliskuuta 2016

Hiihdon lomassa

Lumiauran korjaus meneillään. Maatilan työt ovat monesti hyvin maanläheisiä.
Risteys paikalliselta virkistysalueelta. Liikenne on sen verran vilkasta, että tiet pysyvät auki. Etuajo-oikeus ei ole kiinni tulosuunnasta, vaan tulijasta. Mm. Eloisalla ja Saagalla on etuajo-oikeus.
Hiihtolomasta selvittiin hiihtämällä. Usein loma sattuu helmikuun viimeiseksi viikoksi. Silloin lomatoimiin kuuluu usein myös veroilmoituksen loppusuora.

Tänä vuonna tämä talvinen lapsityövoiman käyttöviikko ajoittui kuitenkin pääasiassa maaliskuun puolelle. Työvoiman käyttö vain jäi aika suppeaksi - kovin olivat varattuja. Hiihtäminenkin kasaantui pääosin emännän harteille. Tämä  raittiin ilman pyydystysmenetelmä käyttää kyllä hartioitten lisäksi kaikkea muutakin pipon ja monojen väliin sijoittuvaa, joten ilmaisu oli anatomisesti epätarkka.

Tälle viikolle on taivaalta merkitty tulemaan kaikkea mahdollista - ainakin jos seuraa riittävän monta eri ennustajaa. Sammakot ym. ovat vielä kokonaan käyttämätön voimavara - jos siis haluaisi lisätä odottamiensa säätyyppien valikoimaa. Esim. paukkupakkaset puuttuvat täysin tulevan viikon kuvioista. Taivaan tuotteisiin olemme kuitenkin valmistautuneet. Lumiauraa on nyt ehonnettu. Ulkomaailma pysyy myös suksettoman saavutettavissa, vaikka isompikin myräkkä asettuisi kohdalle.

tiistai 1. maaliskuuta 2016

Päivän paistetta

Kaarna siristelee silmiään. Osalla eläimistä on silmänympärystän
karva ruskea. Se on aurinkoisella säällä hyvinkin tarkoituksen-
mukainen ominaisuus ja tavallista myös esimerkiksi hereford-
rotuisilla lehmillä. Kaarna on kuitenkin tässä suhteessa blondi.
Hiihtoloma on seudulla parhaimmillaan. Ainakin hangenhohdetta on mukavasti tarjolla. Kyytöt eivät suksia sorkkiinsa asentele. Karja joutuu siten keskittämään nauttimisensa auringonpaisteeseen. Emännän ilona oli paperitöiden lomassa paisteen lisäksi myös luistava hiihtokeli. Hohdetta kuitenkin on täysimääräisesti myös nelijalkaisille. Osalla porukasta on aamiainen/lounas/välipala/päivällinen/iltapala katettu sekä ulos että sisälle. Sisätiloissa ei kuitenkaan  ruokailijoita näy. "Kadun" aurinkoisella puolella pöydät sen sijaan ovat ruoka-aikaan varattuja.

Talvipalttoo: Kympin niskavilloja.
Talvikarva on hyvä lämmöneriste.
Lumisateen jälkeen lumi saattaa
pysyä useamman päivän
sulamattomana lehmän selässä.
Tässä vaiheessa talvea karva on
kuitenkin jo alkanut lähteä ja kesällä
ollaan sitten siloturkkisia.
Sonnit laitettiin lehmien laumoihin viime suvena kesäkuun puolen välin paikkeilla. Ajankohtaista alkaa siis olla myös eläinten tarkkailu poikimisten suhteen.  Poikimisajankohdan lähestyminen näkyy mm. utareen täyttymisenä. Tämän ennusmerkin havainnointi olisi helpompaa, jos eläimet olisivat vähemmän tuttavallisia. Talonväkeä tervehditään turpa edellä,  utare on ihan toisessa päässä.
Katso nyt sitten, miltä näitten utare näyttää. Jakris, juuri, Lempaala, Lehti, Lipevä, 1/3 Kreija. Takaa kurkkii Jyhve.

sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Turpeessa

Tästä se alkaa. Kärryssä on pohjalla kolakuljetin. Mitähän
jos se menisi rikki kesken kaiken? Olisi lapiolla ja varsinkin
lapion kuljettajallla töitä.
Kuivaa on elämä täällä ja varsinkin lehmien karsinoissa. Viimeistään tiistaiksi luvattu kuiviketurvekuorma tuli keskiviikkona. Ei ongelmia. Niin viime tinkaan tilausta ei ollut jätetty.  Sitä paitsi emäntä muistaa tälläkin hetkellä useamman homman, joiden on ollut tarkoitus olla tehtynä eilen tai viime viikolla. Viivästyminen on aika usein inhimillistä. Varsinkin, jos tarvitaan koneita ja sopivaa keliä. Kaikkien turveaumojen luo ei suojasäällä ajeta.

Viime suvi oli alkupäästä aika märkä. Se yleensä haittaa turpeen nostoa ja tietää märempää, ts. huonommin kuivittavaa turvetta, seuraavalle talvelle. Aurinkoinen syksy kuitenkin auttoi asiaa ja tänne saapunut lasti pölisi ihan toivotusti. Tämän huomasi varsin hyvin, kun halliin ajetun turverekan perävaunun takaluukku avattiin. Hallin molempien päiden ovet olivat auki ja tuuli kävi sopivasti toisen oven suunnalta. Tämä tuulitunneliviritelmä pöläytti sievän turvekerroksen emännän naamallekin. Olen kyllä nähnyt kasvoille levitettävää kauneudenhoitoturvetta, mutta yleensä sitä kaupataan alle litran purnukoissa. Rekkakuormallisella kauneutta hoidettuaan voikin sitten varmaan jatkaa ennakkosuosikkina missikisafinaaliin.
Etukuormaajatraktorilla kasaa syrjään. Onneksi tässäkään ei tarvitse lapiota, Traktorin nostolaitteissa oleva betonimötikkä on vastapaino. Se estää, ettei painava lasti etukuormaajan kauhassa nosta traktorin peräpäätä ylös.

sunnuntai 14. helmikuuta 2016

Talvea taas

ruskea lehmä
Tämä tyttö ei ole legenda jo eläessään, Myytti kumminkin. Emän nimi on muuten Saaga. Nimi näkyy tarkkasilmäisille korvamerkistä.
"Riihenpelto" - naudoille, jotka eivät kulje omia polkujaan. Laumaeläimet
kulkevat usein jonossa ja siitähän syntyy yhteinen polku. Taustalla
häämöttävä rakennus on nuoruudessaan ollut riihi.
Tässä vaiheessa talvea ei ole esitellä suuria uutuuksia työrintamalta. Ruokitaan ja kuivitetaan. Kertaus. Välillä käydään ReKo-myynneissä ja ihmetellään, kuinka ei ole ehditty vielä metsätöihin. Eilinen päivä meni Knehtilän Ystävällisessä laskiaistapahtumassa kyytönlihaa, härkäpapuja ja hamppuja esittelemässä.

Koneet ja niiden käyttökunto pitävät myös osaltaan toimeliaisuutta yllä. Siitä rikkinäisestä lumiaurasta huolimatta kylätie ja liittymä talouskeskukseen piti saada auratuksi. Kuopat ja tienlaidat tunteva talonväki vielä voisi pöpperössä tarvittaessa muutaman kerran kaasutella ja odotella ensiviikon suojakelien sulattelevaa vaikutusta. Muutakin liikennettä kumminkin on.  Lehmille tilattua turverekallista odotellaan ylihuomiseen mennessä. Nollakelillä turve edistää mukavaa lehmän elämää, joten sitä ei päästetä loppumaan. Lumipöpperö ei kuitenkaan edistä rekan pihaan pääsyä tai tiellä pysymistä - tai ainakaan kuljettajan turvallisuuden tunnetta. Lumenpoiston täysbioenergiavaihtoehto ei siis ollut tällä kertaa käytettävissä.

Paperi- ja bittipuolella on tietenkin ahkeroitu verokarhun ajantasalla pitämiseksi sekä tilattu tulevan kevään vasikoille korvamerkit. Riittänee niitä jokunen seuraavanvuotisillekin. Ei saisi riittää, vaan viljelijän kuuluisi ennustaa vasikkamäärä täsmälleen ja tilata vain se, mitä tänä vuonna tarvitaan. Vasikoiden ilmoittamiselle ja merkitsemiselle on kuitenkin määräajat, jotka kyllä paukkuvat, jos vasikan syntymän jälkeen ruvetaan odottelemaan Ranskasta saapuvaa merkkitilausta. Keltaiset muovilätkät päivystäkööt siis hyllyssä.

sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Toimi hyvän sään aikana

Mikä on hyvä sää? Yleensä koneet menevät rikki silloin, kun niitä tarvitaan. Tänä talvena näyttäisi kuitenkin tulevan
yksi poikkeus tähän sääntöön.

Tämän lausunnon jälkeen tosin on varminta näppäimistön naputtelun lisäksi koputella puuta. Hirsitalossa, jonka kodinkonevalikoimiin kuuluu paneelihöylä, siihen onneksi on runsaasti mahdollisuuksia.

Lumiaura oli jo aikaisemmin antanut vakavia varoituksia, ja nyt siinä on aivan ilmeisiä toiminnallisia puutteita. Sellaisia, että keskustelussa on ollut perusteellisempi auraremontti tai kaluston vaihto.

Poikkeus alussa mainittuun sääntöön on pukeutunut ensi viikon sääennusteeksi. Lämpötilakäyrä tukevasti plussan puolella ja sinisiä sademääräpylväitä. Saa aura pitää sairaslomaa kaikessa rauhassa. Ala-asteen musiikkitunneilta muistan laulun, jonka sanat menivät "Helmikuu on tullut, tulleet on valkohanget. Pakkasherra nurkissa jo kolkuttaa." Tammikuussa herran kolkutus kyllä kuului - ja tämän talon lattioilla tuntuikin. Nyt samainen herra lienee livahtanut jonnekin Putinin selän taakse, Jakutskiin luvattiin - 43 huomiseksi. Harkinta-aika auraremontin suhteen siis jatkuu, sillä vesi lähtee tieltä auraamatta. Siis jos ovat ojitukset ja tienpinnan muotoilu kunnossa. Tämä olikin se positiivinen näkökulma sääennusteeseen. Suurempi kuivikkeen kulutus lehmillä on se harmillisempi puoli. Ja olisi hiihtäminenkin ihan kivaa, vaikka sitten kylkiäisiksi joutuu auraa ulkoiluttamaan.

sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Säänsuojia

Lapsen maja
Luokitellaan varmaan laavuksi.
Aina välillä sää suosii. Toisinaan ei suosi, mutta siihen voi onneksi varautua. Tacitus kertoi joskus liki pari tuhatta vuotta sitten, että fennit asuivat maakuopissa. Junioriosastolla nämä muinaisen Rooman aikaiset geenit ottivat ilmentyäkseen ja hinku kattaa maassa oleva kuoppa muuttui teoiksi. Ei nyt ihan asumistarkoitukseen, mutta vapaa-aikaa varten vai pitäisikö sanoa viihdekäyttöön.

Edellisenä talvena majan muodostavia oksia oli viritelty muun muassa yhden takapihan puun ympärille. Läpinäkyvyyttä oli vielä lumella heikennetty. Päällyslumien sulattua alkoi oksien välistä pilkistää pakasterasioita. Rasiat olivat sisältä punaisia ja kansien teipin pätkät koristeltu "mansikka -14" -tyylisin merkinnöin. Pakastimet olivat kieltämättä vajentuneet yllättävän nopeasti, mutta yllätyksellisyydelle löytyi tämä yllätyksetön selitys. Ei olisi löytynyt, jos purkit olisi kiikutettu tuoreeltaan tiskikoneeseen. Ovatkohan edistyneet. Pitäisi varmaan tehdä ratsia laavulle.

Katoksen pystytystä haluttiin kuivaharjoitella. Vesisateen vuoksi ulkona olisi joutunut märkäharjoittelemaan.
Joulukuisen ReKo-myynnin jälkeen räntä-vesisateelle altistunutta vaihtokassaa patterin päällä kuivatellessa havahduimme siihen, että näissäkin tilaisuuksissa voi epäsuosiollinen sää osua kohdalle. Koska keskusvarastoltamme (vanha navetta) ei tähän tilanteeseen löytynyt käyttövalmista tai kehityskelpoista ratkaisua, sääongelma ratkaistiin sulovilén-menetelmällä. Tankki täyteen -ajoista tämän menetelmän sääriskit ovat oleellisesti pienentyneet. Konkurssi/kuolinpesän pihalla värjöttelyt voi hoitaa netissä. Nettihuutokaupasta osui kohdalle telttakatos, jota voinee hyödyntää kesäjuhlissakin sitten, kun sellaiset ehtii järjestää.

tiistai 19. tammikuuta 2016

Kasi kyytiin


Alareunan johdot tulevat vaa'asta ja näyttö on
ripustettu seinälle. Reilu tonni tähän säkkiin.
Aamutoimiin kuului kaurapuuron ja kumppaneiden lisäksi sonnin lastaus. Menolippu Orimattilaan oli tilattu Kasille. Kaveri kuului aamun torkkujen osastoon. Osa porukasta oli syömässä ja intoutui juoksemaan, kun karsinaan mentiin Kasia kuikuilemaan. Kasi oli kuitenkin parin kaverinsa kanssa vielä loikoilemassa, joten siirtyminen käytävän toiselle puolelle lastauskarsinaan sujui hyvinkin vakaasti. Loppumatkasta tosin karsinan päädyssä turvekasan reunalla odotteleva kuivikepaali intoutti kaverin mittelemään voimiansa tämän pyöreän vastustajan kanssa. No, pelaavat ihmisetkin palloa. Teurasauto saapui reilua tuntia myöhemmin ja itse autoon nousu kävi sangen mallikkaasti. Kerrankin ehdin kuvaamaan. Aina en ole ehinyt saamaan kameraan esille, kun matkalainen on jo ollut autossa.  Isännän ja Kasin lisäksi videolla esiintyvät autoilija Jokinen&poika. (!!!!Videon toistuminen näkyy olevan epävarmaa. Sama pätkä löytyy Huljalan Tupala fb-sivulta, siellä tuntuu toimiva varmemmin. Bittinikkauksen oppimääräni on vielä kesken.) Ei tullut etukäteen varoitettua heitä kuvausaikeista, mutta suorassahan jakaus oli, kello ei näkynyt.

Korkeatasoinen työmaa. Tellingillä ei tarvitse koko aikaa varrota,
mutta säkin täyttyessä olisi suotavaa olla valmiina sulkemaan
siilon luukku. Tai sitten on oltava valmius siivota papuja kuivurin
lattialta. Ensimmäinen vaihtoehto on tehokkaampi. Säkki on vaa'an
päällä. Etukuormaajan trukkipiikeillä pidetään säkin suu auki.
Ennenvanhaankin oli maataloustyö nimeltä säkinsuunpitäminen. On
sekin homma vähentynyt ja mittakaava muuttunut.

Härkäviikkojen kunniaksi on pakattu härkäpapuja. Ihmismahoihin papu siirtyy kilon pussien kautta, mutta tällä kertaa pussitettiin lehmän rehua Pohjanmaalle. Pakkauskoko noin 1000 kg. Osa menee irtotavarana, mutta vastaanottajan varastointitilasta osa soveltuu säkeille. Säkityspäivän valintaan vaikutti vallitseva lauha sää. Aamulla mittari näytti siis vain -16. Traktorin moottorin ja akun elämän helpottamiseksi konetöitä ei ajoiteta kovimmille pakkasille, jos mahdollista. Pavutkin pysyvät paremmin ehjänä, kun ne rapisevat siilojen putkissa hiukan lämpimämpinä.